Telakalle

Jaaha, eiköhän sitä kahden kuukauden blogitauosta voi vetää omat johtopäätöksensä. :) Elämäntilanne on sen verran kokenut muutoksia, että bloggailu on jäänyt. Olen muuttanut pariksi kuukaudeksi Helsinkiin ja elokuussa tänne pitäisi siirtyä kokonaan siipan kanssa. Opinnot sain kuin sainkin kunniallisesti suoritettua, enää puuttuu toisesta maisterista gradu.

Väsymys on rankan kevään jälkeen kova, mutta kuukausi pitää vielä sinnitellä ennen kesälomaa. Liikunnat on muuton myötä siirtyneet hyötyliikuntapainotteiseksi ja syömiset on olleet mitä on, mutta paino on kuin ihmeen kaupalla pysynyt tuossa 62 kilon alla.

Blogin kirjoittaminen on auttanut tässä painonpudotusurakassa ja toivoisin voivani vielä jossain vaiheessa palata kirjoittamaan, mutta ehkä vähän toisessa yhteydessä.

Kiitoksia teille lukijoille kaikesta. Nauttikaa kesästä ja elämästä!

Tauolla Lapissa

Moikkulimoi!

On taas tullut vähän taukoa kirjoitteluun ja tauko luultavasti jatkuilee vielä joitakin viikkoja. On taas sen verran noita kouluhommia ja muutakin stressiä tässä, että inspiraatiota saati sitten jaksamista kirjoittamiseen ei oikein ole. Olen tässä ollut myös hieman kipeänä, joten liikunnoistakaan ei ole paljon kirjoitettavaa.

Tällä hetkellä olen "talvilomalla" Lapissa. Lainausmerkiessä siksi, että lomailun ohessa luen tenttiin ja teen graduhaastatteluja. Ei siis kovin rentouttava loma... Mutta kävin sentään äskettäin hiihtämässä.

Mutta palaan jälleen, kun elämäntilanne tästä vähän rauhoittuu tai muuten inspiraatio iskee.

Viikottaiset liikunnot viikolla 10

Ma: functional core (55 min./keskisyke 131, maksimi 157)
Ti: sali-selkä (1 tunti 20 min/keskisyke 106, maksimi 145)
Ke: lepo
To: bodybalance (55 min./keskisyke 102, maksimi 129)
Pe: sali-jalat (1 tunti/keskisyke 129, maksimi 169)
La: lepo
Su: sali-kädet (55 min./keskisyke 133, maksimi 165), lenkki kävellen (48 min./keskisyke 116, maksimi 140)

Tämmöinen vähän kevyempi viikko sitten. Ja vähän venähti myös tämän julkaiseminen. On sen verran kaikkea just nyt. Mutta katsellaan, ehkä tämä tästä taas aktivoituu.

Kuulumisia

Tulipa taas pikkuinen tauko tähän kirjoitteluun. Olen ollut viime aikoina vähän alavireinen ja saamaton ja tuollaisissa tilenteissa blogi tippuu aina ensimmäisenä to do -listalta. Saamattomuus on yltänyt myös koulutehtäviin ja nyt on aika lailla kirittävää ensi perjantain julkistalouden tenttiä varten, huokaus...

Mutta ei hätää, eilen sain viimein itseäni niskasta kiinni tai siis vakuutettua itselleni, että olo paranee, kun alkaa hommiin. Eilen sitten saatoimme siipan kanssa kämpän taas asumiskuntoon tasolta "läävä" ja puuhastelin sellaisia pikku asioita, jotka jää monesti tekemättä ja rassaa sitten koko ajan. Tein ruokaakin vähän varastoon, kun syöminen on ollut vähän lapsipuolen asemassa männä viikolla, olen elänyt turhan paljon proteiinipatukoilla ja avokadoleivillä. Lisäksi tein suunnitelman viikonlopun aktiviteeteille. Haluan päästä eroon koulustressistä ja tulevaisuusahdistuksesta, joten tänään on luvassa kaupungilla pyörimistä, ystävien pikkuisen 1-vuotissynttärit ja illalla menemme vielä elokuviin. Ja onneksi olen jo ehtinyt aamulla lukea siihen kirottuun tenttiin, niin se vähän helpottaa oloa. 

Treenitahtiin pikku alavire ei ole vaikuttanut, vaan salilla on rehkitty ihan entiseen malliin. Tällä viikolla tosin innostuin taas uuden jumpan pariinkin, kun ystäväni esimerkkiä seuraten raahasin ahterini functional core -tunnille. Siitä voisin kirjoitella ihan erikseenkin. Samatan tällä vähän kevyemmällä viikolla on käyty myös kokeilemassa uusi bodybalance. Haluaisin käydä tuolla balancessa, mutta joogaan verrattuna tahti on niin kova, että en ehdi vahtia polvieni asentoja, joten seuraavana päivänä oli sitten edessä polvikipuja. Höh. 

Eilen oli sitten jalkapäivä. Onnistuin hieman telomaan alaselkääni oletettavasti kyykyssä, joten tulevaisuudessa pitänee olla huolellisempi vatsalihasten käytön kanssa. Toisaalta rasitusta selkään saattoi lisätä myös prässi, jossa nostin painoja ja nyt ollaan siinä pisteessä, että lykin siinä painoilla, jotka ovat lähes kaksinkertaiset omaan painooni nähden. :) Viime päivinä paino on siis seilannut väliä 61,5-60,7 kg ja prässiin iskin vihdoin 120 kiloa. Jee! 

Kuvamateriaalia on vain askelkyykyn sarjatauolta, jossa ainoa mahdollinen vaihtoehto on nojata tuohon tankoon ja puuskuttaa täysillä. Katselin muuten siinä oman treenin lomassa myöhemmin erään naisen askelkyykkypainoja, jotka olivat kaksinkertaiset omiini verrattuna. Ja olihan se pebakin sitten sen näköinen, voi jösses! Siihen kun jonain päivänä pääsisi, niin avot!

Jaha, mutta nyt koittaakin sitten lähtö kaupungille! Sekavat kuulumiset päättyvät tähän. :)

Rentouttavaa lauantaita ihmiset!

Viikolla 9 liikkui hän

Ma: lenkki juoksumatolla kävely/juoksu (10+20+10 min./keskisyke 140, maksimi 161)
Ti: sali/selkä-rinta (1 tunti 25 min./keskisyke 99, maksimi 142)
Ke: sumba (50 min/keskisyke 131, maksimi 165)
To: sali/kädet (1 tunti/keskisyke 134, maksimi 162)
Pe: sali/jalat (1 tunti/keskisyke 137, maksimi 175)
La: lepo
Su: lenkki juoksumatolla (10+30+10 min./keskisyke 134, maksimi 157)

Tämä oli hyvä treeniviikko. Toivottavasti jatkuu seuraava yhtä hyvänä. On näemmä tullut tässä vuosi täyteen bloggailuakin. Pitänee siitä jotain riipaista, kunhan saan nuo iltapäivän tunnit alta pois.

Uusia kokemuksia

No joo, ehkä laimeimpia kokemuksia ikinä, mutta (ensimmäisen) tavoitteen lähestyminen on saanut mut ihan villiintymään. Niinpä sitten tänään, kun menimme salille jälleen ihan päiväsaikaan, päätin, että saa riittää tuo erilaisten kaapujen alla piilottelu ja liian suurten toppien käyttö.  Vedin päälleni H&M:ltä ostamani topit, jotka vielä alkuvuodesta olivat niin makkarankuorimallia, että en todellakaan olisi laittanut niitä päälleni, paitsi alustoppeina. Nyt tilanne näytti seuraavalta:

Kyllähän tuolla edelleen kaikenlaista niemeä, notkoa ja saarelmaa on näkyvissä, mutta ei enää niin pahasti. :) Olen tässä ihmetellyt, että mikä hemmetti tuota mun alaröllykkää oikein vaivaa, kun se vaan suurenee ja suurenee koko ajan (kuvassa sitä pitävät kurissa tiukat housut). Sitten tulin ajatelleeksi, että ehkä röllykkä ei suurene (joskaan ei pienenekään), mutta muija siinä ympärillä pienenee, jolloin tuo läskimakkara näyttää entistäkin muhkeammalta. Samaa ei muuten voi sanoa rinnoista. :D Toki tiedostan, että kun rasva vähenee, niin sitä lähtee myös rinnoista, mutta en kyllä välittäisi luopua näistä vähäisistäkään rasvoista tuolla osastolla. Voisko sen maharöllykän vain siirtää rintoihin? Siis ilman mitään kirurgisia toimenpiteitä.

Muuten tällä viikolla on vallinnut pieni kirjoitusjumi tämän blogin suhteen, kun olen yrittänyt vääntää noita koulutehtäviä hiki päässä ja itku silmässä. Tekaisin tuossa alkuviikosta pari luentopäiväkirjaa ja nyt sain juuri viiden tunnin koneella istumisen päätteeksi muuannen väikkärianalyysin tehtyä. Pakko käyttää tämä lomaviikko koulusta ja opetuksesta näiden muiden hommien tekemiseen, vaikka näillä palautuspäivät onkin vasta huhtikuussa. Ensi viikolla pitäisi näet tarttua taas gradun varteen, hyi helkkari! Kuukausi aikaa riipaista kasaan 15-20 sivun seminaariesitelmä. Luultavasti tarvin jotain lataamohoitoa taas näiden tulevan parin kuukauden jälkeen. :D Nyt jo tuntuu, että päässä ei liiku kuin kapulakielisiä lauseita, joissa ei ole järjen hiventäkään. Mutta ehkä pieni järjettömyys on aina paikallaan, tärkeintä on yrittää pitää mieliala peruspositiivisena, niin saa tämä painokin kyytiä. Mitään muuta syytähän iloisuuteen ei voi olla. :P

Mutta nyt minä kömähdän tuohon sohvalle odottelemaan siippaani, joka on tehnyt tänään järjettömän 15 tunnin työpäivän.

Kivaa viikonloppua ihmiset!

Ps. Miten olin taas kokonaan unohtanut aina niin mainion Nick Caven pahoine siemenineen? Parasta musaa rentoon tunnelmointiin!

Kuukauden saldo :)

Helmikuun vaa'aton teemakuukausi on tullut päätökseensä ja pientä repsahdusta lukuunottamatta tauko sujui juurikin sellaisissa tunnelmissa kuin toivoinkin. Kun vaakalukema ei enää päivittäin päässyt säikäyttelemään, tuntui, että syöminen ja liikkuminen oli paljon vaivattomampaa. Taidan siis siirtyä kokonaan "fiilispohjaiseen punnitukseen". :D Eli punnita itseni aina silloin, kun se tuntuu hyvältä. Läskipäivinä punnitseminen ei varmasti tuota mitään hyvää ja muutenkin tuollainen harvempi punnitseminen tuottaa suurempia onnitumisen kokemuksia, koska niistähän sen vasta huomaa, onko paino oikeasti laskemassa. Mulla ainakin päivittäisten punnitusten heilahtelut saattoivat olla jopa 1,5 kiloa, yleensä aina ylöspäin, joten yritä niistä sitten ottaa suuntimaa yhtään minnekään.

Mikäs sitten oli tämän kuukauden saldo?  Tänä aamuna vaaka näytti:

61,1 kg

Lähtötilanne oli siis 1.2. 61,8 kiloa, joten pudotusta on kuukaudessa 0,7 kg. Tiedän, että hc-laihduttajahan vetäisi itsensä jo kaulakiikkuun moisesta lukemasta, mutta minulle tuo on hyvä saavutus syksyn jumituksen ja joulumässäilyiden jälkeen. Tammikuun ensimmäisessä punnituksessa paino oli 64 kg eli siitä ollaan tultu alas jo reilusti. Ja tosiaan tuosta syksystäkin on pudotusta pari kiloa. Tämä antaa mulle uskoa, että ehkä sittenkin on mahdollista seuraavan kahden kuukauden aikana pudottaa tämä viimeinenkin reilu kilo. :) Toki tällä viikolla en ole tehnyt kovaa salitreeniä vielä, vaan ainoastaan selkäpäivän ja kaksi aerobista treeniä, joten kun taas huomenna jalkatreeni pamahtaa kohdalle, niin eiköhän se painokin taas vähän nouse. Mutta se onkin sitten taas eri asia, eikä mitään läskiä.

Mukavinta on, että minähän olen tämän kuukauden aikana myös viettänyt herkkupäiviä ja esim. viime viikonloppuna söin kahtena päivänä irtokarkkeja. Irtokarkeissa mulle kyllä riittää nykyään se 100 g, joten siitä tuskin ihan perikatoon joutuu. :) Mutta siis paino on pudonnut näistä huolimatta, mikä on täysin uusi ilmiö meikäläisen laihdutustaipaleella. Lisäksi olen ihan tarkoituksella alkanut täydentää pidempiä syömisvälejä ja vähäproteiinista ruokailua proteiinijauheella, vaikka se ei nyt ehkä mikään kaikkein luonnollisin vaihtoehto olekaan. Sitä jauhetta on vain niin helppo kantaa sheikkerissä mukana ja hörppiä naamaansa nopsasti. Näin olen saanut pidettyä pahimman makeannälänkin loitolla, kun jauheen makuna on minttusuklaa. :)

Mutta toivottavasti näillä eväillä painon putoaminen jatkuu tuolla omalla rauhallisella tahdillaan ja saan pidettyä itseni liikkuvaisena ja stressittömänä. Oikein aurinkoista torstaita kaikille!