Ärh, eipä sitten menty tänään aamusalille. Kerrankin syy ei ollut velttoilevan bloggarin, vaan onnistuin saamaan eilen selkäni oikealle puolella hieman lavan alle noidannuolimaisen krampin. Lieneekö syynä eilinen rymsteeraaminen töissä ja painavien esitelaatikoiden riuhtominen. Oli miten oli, nyt ovat elämässä jälleen läsnä särkylääkkeet ja kipuvoiteet ja sellaiset päiviä sulostuttavat toimet kuin kumartaminen, vartalon kääntäminen ja oikean käden nostaminen suoritetaan suurin henkisin ponnistuksin, joilla koetan päästä kivun herraksi. Toivotaan, että tämä tästä tokenee, en ajatellut kovin kauan lepäillä laakereillani.
Aamua ilahdutti kuitenkin painolukema 67,5 kg. Nythän siis punnitsen itseni joka aamu ja näin seurailen, että onko suunta oikea vai tehdäänkö tarkistusta liikkumiseen ja syömiseen. Enää siis 400 g normaalipainoon! Huikeaa!
Eilinen oli tuon selkäjumin ja useamman päivän peräkkäisen liikkumisen takia lepopäivä ja tänään olemme menossa mökille, joten pitänee taas olla tarkkana, että ei tule liian monta lepopäivää perätysten. Mökillä on kylläkin paljon kivempi käydä lenkillä, kun ei tarvitse juosta asfaltilla ja hiekkateillä, mikä on polville paljon mukavampaa. Ja voisihan sitä ottaa tuon kahvakuulan mukaan ja sen kanssa irehua pihalla. Jos selkä antaa myöten. Mutta siis neljän lomapäivän viettoon hyökkää hän, kunhan taas tästä työpäivästä selvitään.
Aurinkoa loppuviikkoon!
Voi kurja! :/ Oletko kokeillut varovasti venytellä? Koska minulla se auttaa, vaikka sattuukin niin hemmetisti... Ja kuumavesipullo myös auttaa.
VastaaPoistaSelkävaivat ovat kyllä ärsyttäviä. Olen nyt venytellyt tuota selkää ja kyllä se vähän on siitä nöyrtynyt, mutta tuntuu kuin jokin olisi ikään kuin pois paikoiltaan selästä, eikä halua naksahtaa takaisin paikoilleen. Mutta kyllä tämä tästä taas. :)
VastaaPoista