Frisbeegolf

Koskapa olen ennakkoluuloton ja urheilullisesti lahjakas (buahhahahaaa!!!), kävin eilen siippani ja ystäväni kanssa kokeilemassa trendilajeista ehkä tämän hetken kuumintahottia eli frisbeegolfia. Siippani osti frisbeepakkauksen, jossa oli kolme erilaista heittovälinettä, joista hän käytti kahta ja minä yhtä. In Finland we have this thing called reilu meininki. :D

Ummikoille tiedoksi, että kyseistä lajiahan pelataan suurin piirten golfin säännöillä, mutta nakataan siis frisbeetä ja koitetaan saada se tuollaiseen jännään koriin.

Ikuisena optimistina ajattelin, että emme pääse ensimmäiseen kolmeen tuntiin ekalta korilta minnekään, mutta liiallinen pessimismi osoittautui turhaksi. Sain kyllä viskellä kiekkoani huomattavasti useammin kuin pojat, mutta ekasta väylästä selvin ihan siedettävällä yhdeksällä heitolla. Toinen meni sitten jo ihan poskelleen, joten sen jälkeen en niin tarkkaa lukua heitoista pitänyt. Yhden väylän kuitenkin voitin, kun pojat ässäilivät omat kiekkonsa puihin ja metsän siimekseen.

Ikuinen ärsytyksen aihe on tietysti se, että siippani liikunnan multitalenttina hoksaa tosi nopeasti, mistä missäkin lajissa on kysymys ja golfarina hänelle ovat tuttuja kaikki kierteet ynnä muut, joihin meikäläisen kapasiteetti ei riitä alkuunkaan. Niinpä hän alkoikin loppukierroksesta olla jo melkein pro, kun minä edelleen taistelin heittojeni hajotessa taivaan tuuliin. Kenttä, jolla kävimme pelaamassa on kuitenkin loppupäästään niin kauniiden maisemien ja hienon näköalan ympäröimä, että harmitus unohtui siellä tarpoessa. Lisäksi en omalla hitaalla pelityylilläni juurikaan hidastanut poikain etenemistä, koska heidän kävellessään etsimään vajaan sadan metrin päähän lentäneitä pelivälineitään, minä ehdin heitellä ne kolme-neljä heittoa, jotta sain heidät kiinni.

Kaiken kaikkiaan laji oli ihan mukavaa ulkoilua, kun ei intoutunut kilpailemaan tai oikeastaan tekemään muuta kuin viskelemään frisbeetä ja tallustelemaan metsässä. Pari tuntia meni nopeasti ja kyllähän tuo metsässä tarpominen käy myös hyvästä liikunnasta. Kannattaa siis ainakin käydä kokeilemassa, jos siihen mahdollisuus ilmaantuu.