Jaha, itku "pitkästä" ilosta. Paino tänään aamulla
68,5 kg.
Johan sitä olikin hieman pudotusta, joten eiköhän ole taas aika painonkin alkaa nousemaan. Taisivat ne äidin ja anopin leipomukset näkyä vasta tässä punnituksessa. No, onneksi tänään alkoivat työt ja elämänrytmi säännöllistyy, jolloin myös syömisten tarkkailu on helpompaa. Toki töiden aloituksen stressi saa heposti myös tunnesyömisen paukahtamaan päälle, mutta yritän nyt tuolla liikunnalla hillitä syömishimoja. Raaka tosiasia vain on se, että mikään ei minulla laukaise stressiä niin hyvin kuin suklaa. Olen luultavasti itse kehoni siihen opettanut, mutta mitenkäs siitä oppisi pois, siinäpä kysymys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja otetaan vastaan kiitollisuudella