Kyllä minulla on vielä opettelua tämän blogaamishomman kanssa. En ikinä muista kuvata mitään, mitä olen aikonut. Puhumattakaan, että sitten, kun viimein muistan ottaa kuvia, niin niistä tulee ihan kämäsiä. Ehkäpä pokkarin automaattiasetuksilla ei vain pysty ottamaan hyviä kuvia. Ja ehkäpä minä olen maailman viimeinen ihminen, joka jostain syystä kuitenkin niin kuvittelee.
Ei auta itku markkinoilla, vaan ne muutamat onnettomat kuvat kehiin. Ensimmäisenä aamupala, jossa kaikki komponentit ovat vielä esillä. Syömistä varten tuo siis sotketaan mössöksi. Olen aamupalassani melko vaihtelunhaluton, olen nyt syönyt tuota samaa joka aamu kuukauden ajan ja jatkan varmasti niin kauan kuin marjoja riittää. Sitten vaihdan kaurapuuro-mehukeitto-raejuusto -linjalle.
Välipalaksi valikoitui edelliseltä illalta syömättä jäänyt rahka-mansikat -kombo. Kerettiläisesti olen nyt syönyt muutamana päivänä vain neljä ateriaa, koska päivällinen on venähtänyt syystä tai toisesta liian myöhäiseksi ja iltapalaa ei näin ollen ole tehnyt mieli.
Lounas jäi siis kuvaamatta, mutta lohduttaudun sillä, että koska kuvien laatu on niin karmea, niin luultavasti tuossa ei juuri huomaa eroa, että onko kasviskasan (tomaatti, porkkana, kurkku ja avokado) vieressä munakasta vai meksikonpataa. Alla siis päivällinen, jonka söin vasta kahdeksalta illalla ja niinpä iltapala kuittautui siinä samalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja otetaan vastaan kiitollisuudella