Voi rähmä. Eilinen ihana auringonpaiste ja leppoisa ilma houkuttelivat tuon miehenpuolen kanssa kävelylle, josta kehkeytyikin pidempi kuin tuollainen juuri tavoitteekseni asettama puolituntinen. Teputimme ja liukastelimme ympäriinsä kaksi tuntia, joskin kävimme matkalle osuneessa kahvilassa nauttimassa kuumat kaakaot. No, eihän siinä mitään, liikuntahan on hyväksi. Paitsi minulle. Tulin kotiin, tein kasviswokkia ja join tietysti pari lasia vettä. Sitten päätin istahtaa sohvalle katsomaan jakson tämänhetkistä suosikkisarjaani Ozia, jonka DVD-boksi minulla on lainassa. Eipä aikaakaan, kun tuttu jyskytys iskee päähäni. Rasitusmigreenihän se siellä. Vanha kumppani. Aivan sama tilanne oli perjantaina, kun kävin ystäväni liikuntakeskuksessa kokeilemassa zumbaa, kun siellä oli sellainen tarjous, että ystävä pääsee yhdelle tunnille ilmaiseksi. Otin jopa tunnin jälkeen normiannokseni ibuprofeenia, mutta siitä huolimatta migreeni iski, joskin hieman viiveellä.
Eilen huomasin jonkin aikaa päätäni podettuani, että teki hirveästi mieli jotain suolaista. Tein sitten todellisen terveysiltapalan, nimittäin hapankorppuja, joiden päälle lisäsin margariinia ja sormisuolaa. Mutta tämä kikka toimi. Olo koheni, vaikka särky ei lakannutkaan. Särky ei itse asiassa ole lakannut vieläkään, vaikka normisetti lääkkeitä on otettu ja yökin nukuttu tässä välissä. Taidan siis kokeilla tuota hapankorppukikkaa uudestaan ja jatkaa hetken Burana-kuurilla. Oma diagnoosini on siis, että liikunnan rasitus yhdistettynä runsaan juomisen aiheuttamaan suolatasapainon heittelyyn laukaisee migreenini. Mietin nimittäin, että en yleensä lisää ruokiin juurikaan suolaa, josta tuo puoliskoni usein valittaakin. Lisäksi en syö leipää tai juustoa kuin hyvin harvoin, leikkeleitä en ollenkaan, joten tuollaiset normaalit suolanlähteet puuttuvat ruokavaliostani lähes tyystin. Ja kun puolisoni on ollut viime päivät lähes yötäpäivää töissä olen syönyt omia suolattomia ruokiani ja ainoaksi isommaksi suolan lähteeksi jäi tuo lauantainen sipsipussi. Tämä todellakin yhdistettynä runsaaseen juomiseen, jota olen harrastanut viime aikoina myös vatsan toimintaa parantamaan, lienee koitunut kohtalokseni. Täytyy siis yrittää muistaa lisätä ruokiin hieman suolaa, jotta tasapaino säilyisi ja enemmiltä migreeneiltä säästyttäisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja otetaan vastaan kiitollisuudella