Sivut

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Osteopaatilla

Ensinnä: tervetuloa uudet lukijat! On kivaa tietää, ettei ihan yksinään täällä hölise. :)

Eilen kävin siis ensimmäisen kerran elämässäni osteopaatilla. Aiemmin olen kyllä käynyt sekä kiropraktikolla että naprapaatilla ja ties minkälaisille hierojilla/kalevalaisilla jäsenkorjaajilla, mutta nyt siis sain ensikosketuksen osteopatiaan. Tarkempaa tietoa ja taustoja tästä

Itse käynti kesti 45 minuuuttia. Se alkoi ilahduttavan pitkällä haastattelulla, jossa saatoin valittaa vaivojani, joiden takia olin vastaanotolle tullut. Minulla the ultimate syy on aina migreeni, mutta nyt myös viime keväänä intoutunut iskias-vaiva on alkanut ärsyttää siinä määrin, että haluaisin siitä eroon. Arvelin lantioni olevan jotenkin "lukkiutunut", koska tuon iskiaksen lisäksi lonkkani paukkuvat todella karmivalla tavalla. Joudun siis pitkään istuttuani loksauttelemaan lonkkiani, jotta ne eivät kipeydy. Lisäksi niskan liikkuvuus on sen verran minimaalista ja päätä kallistellessa niskaan pistää, että ajattelin siihenkin jotain helpotusta saavani.


Kuva

Haastattelun jälkeen seurasi tutkimusosio, jossa siis alusvaatteisillani taivuttelin kroppaa eri suuntiin ja osteopaatti liikutteli raajoja ja teki merkintöjä asiakaskorttiin. Tämä perusteellinen esitutkinta ilahdutti minua, koska usein hierojille yms. mennessä käydään vain heti pöydälle makaamaan ja tuntuu, että samat manööverit toistetaan kaikille sen tarkemmin vaivoihin perehtymättä. Toki tässäkin olen törmännyt poikkeuksiin ja yleensä valinnutkin hierojani sillä perusteella, että ovat edes jotenkin tutkineet, että mikä on vialla.


Kuva

Sitten seurasi varsin jännittävä vaihe, jonka oletan nyt olevan tuota craniaaliosteopatiaa, josta löytyy myös tietoa noilta linkkaamiltani sivuilta. Hoitaja ikään kuin siveli ja hyvin kevyesti taputteli päätä ja sanoi esittävänsä keholleni kysymyksiä, joihin se vastaa. Hmm... ;D Sitten hän pyysi minua ajattelemaan migreenikohtauksen aikaista oloa ja jatkoi sivelyä. Tämän jälkeen herra nappasi jossain määrin pyssyltä (=:o) näyttävän laitteen, jonka kumisella päällä naputteli päätäni. Äh, tuota on hieman vaikea selittää... :D Mahdolliset ennakkoluuloni kuitenkin karisivat, kun osteopaatti totesi, että olen tainnut saada päähäni kovan iskun vasemmalle ohimon tienoille. Ja näinhän siis on. Kuusivuotiaana kaaduin polkupyörällä suoraan asfalttiin ja tuolloin ei todellakaan mistään pyöräilykypäristä tiedetty mitään, joten paha aivotärähdyshän siitä seurasi. Muistan edelleen kuinka oksensin limaa ja luulin oikeasti pääni räjähtäneen sisältäpäin, kun kipu oli niin hirvittävä. Osteopaatti totesi, että migreenini on varmaankin iskun seurausta ja koko kehoni on ikään kuin kiristynyt tuon kohdan ympärille. Tämä ei minusta kuulosta ollenkaan oudolta, koska molemmat käteni (en yhtäaikaa ;)) murtaneena tiedän, miten lihakset kouristuvat suojaamaan vahingoittuneita luita ja niveliä.

Tämän jälkeen edessä oli hierontaa selän ja niskan alueelle sekä venytystä onnettomasti liikkuvalle vasemmalle kädelleni. Mitään "niksauttamista" ei tässä vaiheessa vielä tehty (eikä itse asiassa koko käynnillä). Muutamissa kohden hoitaja myös pysähtyi pitämään käsiään tiettyjen kehon osien päällä ja minuun virtasi valtavasti energiaa. Olen siis käynyt jo vuosia kotiseuduillani ystäväni luona energiahoidoissa ja huomaan myös itse välittäväni energiaa tehdessäni intialaista päähierontaa, joten tuo on minulle hyvin tuttua touhua. Lisäksi vaikka hyvin rationaalinen olenkin, niin omien kokemusten kautta uskon tuohon energianvälitykseen. Sitä, että onko kyseessä jokin "kosminen" tai pyhyyteen tms. liittyvä juttu vai vain pyyteettömän, ystävällisen kosketuksen aiheuttamat reaktiot, en osaa sanoa, mutta minulle sillä ei ole väliä, koska homma toimii. :) Loppuhoidon ajan sainkin sitten pään ja rintakehän aluelle tuota energiahoitoa ja sain vain rentoutua.


Kuva

Hoidon jälkeen keskustelimme vielä ja hoitaja selvensi, että lantioni on siis todellakin lukkiintunut ja lapojen välissä on "melkoiset krampit", mutta melko huikeaa oli se, että osteopaatti kysyi minulta, olinko valmis luopumaan migreeninestolääkkeistäni! Hänen mukaansa hoidolla oli mahdollisuus laskea elimistöni jatkuvaa ylijännitystilaa (mistähän senkin voi noin selvästi havaita :P) ja näin ollen kasvattaa toleranssia migreeniä kohtaan. Sanoin olevani valmis yrittämään. Nyt minulle onkin pari seuraavaa aikaa varattuna ja jään mielenkiinnolla seuraamaan, että mitä tuleman pitää.

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen kirjoitus, toivottavasti tuo hoito auttaa :)

    VastaaPoista
  2. Toivotaan todella. Tänään juurikin parahultaisesti alaselkä pamahti sellaiseen kramppiin, että oksat pois. Ei siis näemmä auta liikunnan lisääminenkään näihin vaivoihin.

    VastaaPoista

Kommentteja otetaan vastaan kiitollisuudella