sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Painoton

Eilen en postannut painoani. Ei ole mitään syytä, koska vaaka näyttää aina vain samoja lukemia. Hieman syömisestä ja suolan saannista riippuen paino roikkuu 63,0 ja 63,6 kilon välillä. Viimeiset kaksi viikkoa ovat tietysti liikuntojen suhteen olleet aika löysiä ja on tullut syötyäkin vähän kaikenlaista, mutta se ei selitä tätä kahden kuukauden jumitusta, koska väliin on mahtunut tiukkojakin liikunta- ja ruokaviikkoja. Tavoitteeni ei siis todellakaan tule toteutumaan ja täytyy sanoa, että olen entistä vakuuttuneempi, että aikatavoitteet eivät ole meikäläisen juttu. Mulle kun ei ole todellakaan selvinnyt, että minkälaisille syömisillä ja liikkumisilla painoni putoaa, joten on tietysti hieman vaikea yrittää saavuttaa tavoitteita jossakin aikataulussa.

Kuva

Ajattelinkin nyt, että pidän vähän taukoa painoni viikoittaisesta tiedottamisesta. Ei ole mitenkään motivoivaa tai lukijalle kiinnostavaa laittaa aina vain samaa lukemaa eetteriin. Aion jatkaa päivittäistä punnitsemista, koska siitä on muodostunut jo rutiini ja koen sen hyväksi. Mutta en siis laittele painoani tänne ennen kuin jotain muutosta alkaa taas tapahtua.


Kuva

Jotta muutosta alkaisi tapahtua, niin olen tässä miettinyt kahta erilaista lähestymistapaa asiaan. Toinen olisi relaaminen ja toinen otteen tiukentaminen. Olen nyt niin stressaantunut opinnoistani, että se voi olla syy painon jumittamiseen. Toisaalta voisin kokeilla vaihteeksi pientä kiristysmeininkiä, jolloin näkisi sen, että onko ruokavalio taas vain jotenkin levähtänyt ja se on syynä jumitukseen. Koetan ensi viikosta lähtien päästä alkuun tuon uuden saliohjelmani kanssa, josko se saisi painon nytkähtämään edes johonkin suuntaan.


Kuva

Hauskaahan tässä on se, että painoni on siis ollut kohta kaksi kuukautta sama, mutta jostain syystä viimeisen viikon aikana ihmiset ovat alkaneet huomautella mun laihtumisesta. :D Äitini tämän aloitti, vaikka olemme siis nähneet viimeksi pari viikkoa sitten ja silloin hän ei puhunut asiasta mitään. Sittemmin myös pari kaveriani on taivastellut muuttunutta ulkomuotoani ja sitä, kuinka näytän "ihan hiton hyvältä". Ihan mahtava fiilis, kun tähän asti olen miettinyt, että kuinka paljon mun pitää laihtua, että joku sen huomaa. Yksi kaverini sanoi mun näyttävän kymmenen vuotta nuoremmalta ja viime viikolla itse asiassa fysioterapeutti luuli mua juurikin kymmenen vuotta nuoremmaksi. Ihan kivaa näin yli kolmikymppisenä. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja otetaan vastaan kiitollisuudella