Sivut

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Tallukka returns

Jaaha, jokohan sitä olisi  keräillyt itseään tarpeeksi, jotta voisi jälleen palata normaalibloggailun pariin. Kuukauden taukohan tästä tuli, mutta näitähän tapahtuu. :) Tuli tosiaaan oltua melkoinen stressierkki tuossa ennen joulua, tukka lähti päästä ja nukkuminen oli tuttua lähinnä sanana. Mulle on hyvin tyypillistä tuo, että stressatessa en enää nuku ja se syö sitten viimeisetkin voimanrippeet. Kaikki kouluasiat menivät kuitenkin ihan mukavasti ja nyt on tässä pari viikkoa lomailtu. Tosin nukkuminen palasi ohjelmistoon vasta tässä pari päivää, tai siis luonnollisesti yötä, sitten, mutta eiköhän tässä vielä ehdi elpymään ennen kuin keskiviikkona palataan taas normaaliin arkeen ja koulunkäyntiin.



Joululoman vietin pääasiassa Lapissa ja näin ollen salilta oli muutaman viikon tauko. Liikunta oli muutenkin enemmän kävelylenkkipainotteista, joskin muutamien päivien halkojenkantosavotat tuli tietysti vietettyä ja niissä onnistuin myös telomaan vasemman käden pikkusormeni, niin että se on nyt tuollainen turvonnut ja kipeä pallukka. Toivottavasti sormi kuntoutuu omia aikojaan. Kuukauden huono syöminen arvatenkin huipentui jouluun, jolloin en kyllä juurikaan rajoittanut suklaan mättämistä. Minulle on vielä opettelussa se sellainen järkevä herkkujen syönti. :D Mutta tavoitteeni oli, ettei paino joulukuun aikana olisi noussut kiloa enempää ja ei onneksi ollutkaan. Tänä aamuna vaaka näytti 64,3 kg eli kutakuinkin tasan kilon enemmän kuin marraskuun punnituksissa.

Joulukuu ei ole esim. liikuntojen osalta kuitenkaan ollut mitään  totaalilaiskottelua. 2-3 kertaa viikossa on salille kömmitty, vaikka välillä tehot ovat olleet aika matalat, kun väsymyksestä johtuen sydän on päättänyt hakata ihan omaan tahtiinsa. Lapissa taas parin tunnin kohtuu rauhalliset kävelylenkit tuntuivat parhaalta vaihtoehdolta 25 asteen pakkasessa. :D Mutta  sisälle ei siis noista pakkaslukemista huolimatta jääty.



Nyt on kuitenkin taas salitreenaus aloitettu ja eilen kävinkin tekemässä sellaisen semiaerobisen treenin. Aerobista kun pitäisi nyt lisätä, jotta nuo kertyneet kilot ja vielä ne kuuluisat viimeiset viisi kiloa saataisiin tämänkin emännän uumalta sulamaan. Hyrskyttelin eilen crossarilla 30 minuuttia melko korkeilla sykkeillä ja parilla tiukemmalla vedolla. Sitten tein kevyen lihaksia herättelevän treenin kahvakuulalla (mm. etuheilautusta, tuulimyllyä, rinnalleveto+pystypunnerrus), lisäksi temppuilin jumppakuminauhan kanssa ja loppuun tein kunnon venyttelyt, kun edellisen päivän migreenimakoilu ja sitä edellisen päivän yli kymmenen tunnin automatkailu alkoi tuntua kiusallisesti henkilön fysiikassa.

Ruokailukin palasi melko normaaleihin uomiin, kun pääsi kotiin omien patojen äärelle. Eilen väkersimmekin siipan kanssa illalliseksi salaattia marinoiduilla kidneypavuilla ja paistetulla kanalla. Myönnytyksenä herkuttelulle lisänä oli yrttivoipatonkia ja jälkkärinä glögiä ja pipareita. Eilisellä kauppareissulla tuli kyllä hamstrattua kaikenlaista kasvista ja hedelmää, sillä joulusyöminkien aikana tuoreen ja raikkaan ruuan himo on kasvanut huimaksi. Tälle päivälle on suunnitteilla joko kasvisvokkia tai peruna-purjokeittoa. Luultavasti teen molemmat, niin on sitten parille päivälle syötävää. Kovasti jo suunnittelen myös uuden vuoden menua, koskapa aiomme viettää sen siippani kanssa kahden. Oli niin pitkä erossaolo tuossa joulun aikaan, että pieni kahdenkeskinen kuhertelu lienee paikallaan ennen arkikiireiden aloittamista. Ajattelin väsätä ainakin itsetehtyä perunasalaattia, punajuuri-vuohenjuustosalaattia ja jos oikein intoudun, niin josko kokeilisi tehdä juustokakkua. Juustokakkuun liittyy vain se vaara, että sitä on kahdelle ihmisille ihan liikaa.


Näiden jouluisten kaamoskuvien myötä meikälinen siis palailee takaisin langoille. Voisin tässä tekaista postauksen aiheeseen liittyvistä joululahjoistani ja myös tulevan vuoden suunitelmista, jotain lupauksiahan sitä aina tulee tehtyä. :)

Raikasta sunnuntaita!

tiistai 27. marraskuuta 2012

Väliaikatietoja

Taukoa näemmä pukkaa  tähän bloggaamiseen. On tuo henkinen kapasiteetti vähän hakusessa nyt, joten kirjottaminen ei ole ihan ekana mielessä. Syöminenkin vähän sitä ja tätä, joten senkään takia en viitsi vaivautua tänne kitisemään. Viime viikko meni liikuntojen suhteen kyllä kivasti, neljä salikertaa ja puolentoista tunnin flamenco. Tämä viikko ei ehkä niinkään, en vaan kertakaikkiaan jaksa ja sykemittaristakin loppui patteri. :D Tänään onneksi taas hommia on muutama vähemmän, kun saatiin laadittua koe ja palautetapaaminen OKL:n tyyppien kanssa on myös ohi. Tutkimussuunnitelmakin valmistui ajoissa ja viikonlopun vuorovaikutuskoulutus oli antoisa. Nyt on vielä kurssisuunnitelman tekeminen, kokeen pitäminen ynnä sen tarkistaminen ja palauttaminen sekä ensi viikon graduseminaarien (kolmena päivänä neljä tuntia kerrallaan, raah...) osallistujien tutkimussuunnitelmien lukeminen edessä. Onneksi enää ensi viikko on karmea, sitten ei olekaan kuin pari pidettävää tuntia, kurssisuunnitelman hiomista ja kansiksen tentti ennen joulua. Mulla kyllä kova stressi vaikuttaa syömiseen tosi pahasti. Ja väsymys. No ehken kuitenkaan ihan sitä kahdeksaa kiloa ehdi tässä parissa viikossa lihoa, jonka olen laihtunut. Väsymyksen tason näkee kyllä  näemmä myös tästä tekstistä, turhaa ja sekavaa jaarittelua. :D Palaan sitten, kun olen taas hieman enemmän voimissani ja tolkuissani.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Viikon antikuulumiset

Voi krääh. Tämä viikko on kyllä taas pitkään pitkään aikaan ollut stressaavin. Huvittavaa, että musta tuntuu joka viikko aina vain ahdistavammalta. Jossain vaiheessahan se katto/pohja pitäisi tulla vastaan. Mä oon yleensä parhaimmillani ja tuottavimmillani pienen paineen alla, mutta nyt on liikaa rautoja tulessa. Ja kaikki on vielä sellaisia rautoja, jotka vaatisivat täydellistä aivokapasiteetin toimintaa eikä suinkaan sellaista koomaan vaipumista kuin tällä hetkellä tapahtuu.

Syömisten ja liikkumisten suhteen tämä viikko on ollut ihan katastrofi. Olen syönyt kaikenlaista tyhjänpäiväistä ja käynyt liikkumassa vain kerran. Jotenkin koko henkinen kapasiteetti menee nyt tuntien suunnitteluun ja pitämiseen, tutkimussuunnitelman stressaamiseen ja välillä jopa kirjoittamiseen sekä siihen, että kävin hakemassa aamulla hylsyn kansantaloustieteen tentistä. Puuh.

No, viikonloppuna pitää yrittää levätä, vaikka kirjoittaakin pitää. Nyt kun saisi vielä nukuttua, niin ehkäpä sitten ensi viikolla olisi taas voimia keskittyä omaan hyvinvointiin.

Mukavaa viikonloppua!

maanantai 12. marraskuuta 2012

Että muuten liikkuikin viikolla 45

Tulipa huomaamatta ihan ravakka liikuntaviikko.

Ma:
sali/jalkapäivä (1 tunti)

keskisyke: 148
maksimi: 178
kalorit: 500 kcal

Fiiliksiä täällä.

Ti:
lenkki pääasiassa juosten (1 tunti 10 min.)

keskisyke: 151
maksimi: 171
kalorit: 580 kcal

Oli pakko päästä purkamaan patoutumia ja tulikin sitten juostua pikkuspurtteja aina välillä.

Ke:
sali/käsipäivä (1 tunti)

keskisyke: 138
maksimi: 169
kalorit: 401 kcal

Fiilikset täällä.

To:
flamenco (1 tunti 30 min.)

Olipahan taas tunti... :P Vitutuksen kautta, niinkuin eräs kanssatanssijani asian ilmaisi. Mitään ei osaa ja kaikki menee päin helvettiä. Hieno harrastus! :D

Pe:
sali/vaillinainen rinta-selkäpäivä+core-jumppa

keskisyke: 125
maksimi: 170
kalorit: 320 kcal

Lisäksi venyttely 30 min.

Tehtiin tuollainen yhdistelmätreeni kaverini kanssa. Ensin salilla, sitten coreen ja lopuksi vielä venyttely. Venyttely tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen, miten sitä onkin niin laiska ja mukavuudenhaluinen noiden omien venyttelyiden suhteen.

La:
lepo

Kuuden treenipäivän jälkeen sitä jotenkin kaipasi huilia...

Su:
Sali/jalkapäivä (1 tunti)

keskisyke: 144
maksimi: 175
kalorit: 453 kcal

Kyllä muuten säkenöi taas silmissä vaikka minkälaisia tähtikuvioita, vaikka eipä tuo minun jalkapäivä kai tosi tekijälle ole edes mikään kummoinen. Itse joudun kuitenkin istuskelemaan esim. prässin jälkeen tovin jos toisenkin selkeyttämässä näkökenttääni. No, voinee ainakin todeta, että treenaan tarpeeksi kovaa. Tai sitten mulla on joku muu häikkä jossakin. Tälle viikolla tulikin sitten yllättäin neljä salitreeniä, mutta nyt kun en enää laukkaa kuorotouhuissa, niin ei tuntunut edes paljolta. Saa nähdä, miten tällä seuraavalla viikolla käy.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Viimein: marraskuun kuvat yms.

No saatiinhan ne kuvat viimein otettua. Tässäpä sii näitä "edistys"lukuja ja -kuvia.

Mitat 10.11.2012

paino: 62,9 kg (-0,3 kg, mutta edellisessä kuukausipunnituksessa oli siis varmaan nestehukkaa)
rinta: 85 cm (+4 cm, tätä en nyt oikein tajua...)
vyötärö (kapein): 74 cm (-2 cm)
vyötärö: 77,5 cm (-2,5 cm)
lantio: 89 cm (-2,5 cm)
peppu: 97 (+-0)
reisi: 51 cm (-3 cm)
käsivarsi: 29 cm (-0,5)

Juu, aika mielenkiintoisia lukuja... Erityisesti tuo rinnanympäryksen yhtäkkinen kasvaminen. Jos ottaisin mitat ylempää, niin tuohan olisi oikein ilahduttavaa :D, mutta tässä tilanteessa. Voiko mulla olla jotkin lihakset turvoksissa vai mikä hemmettin tuohon vaikuttaa. Rinnan ympäryksen mittaaminen kun on vielä näistä mittojenotoista helpoin ottaa aina samasta paikasta. Ja hitsi, miten iloinen olen tuosta vyötärön pienenemisestä! Viimein ollaan selvästi riskirajan alapuolella, jei! On toki mahdollista, että tuo pieneneminen johtuu jämäköityneistä vatsalihaksista, jotka vetävät  vyötäröä tiukemmalle. Jotenkin on vieläkin epäluuloa sitä kohtaan, että rasva oikeasti voisi sulaa meikäläisestä... Mutta sitten kuvat:

Kuvat 12.11.2012:


Vertailun vuoksi, tältä näytti heinäkuussa:

Että kaipa sitä jonkinlaista muutosta on tapahtunut.

perjantai 9. marraskuuta 2012

Käsipäivä ja treenipäiväkirja testissä

On tässä ollut vähän ylimääräistä hässäkkää kotioloissa, joten jäi tuon käsipäivän hehkuttaminen tuolloin keskiviikkona. Ihanahan se treeni oli ja hartiat olivat asianmukaisesti juntturassa ynnä käsien nostaminen vaati tavallista enemmän eforttia. Parasta! Tosin ensi kerralla lisään painoja tietyissa liikkeissä, koska ekalla kerralla tietysti tarkkailee jonkin verran tekniikkaa ja kovin pusertaminen hukkuu sitten siihen. Näihin 'tiettyihin liikkeisiin' eivät muuten kuulu ojentajadipit, joita sain tehtyä vain 3x7 enkä suinkaan 3x12 toistoa. :P Ja tänään rintatreenissä jouduin vaihtamaan pienempiin painoihin en rintalihasten, vaan noiden ojentajien takia. Noo, pitäähän sitä olla varaa parantaa. :D

Kuva

Päätin myös, että nyt on oikea aika alkaa täyttelemään treenipäiväkirjaa. Vähän hassultahan se tuntuu tällaiselle harrastelija pallukalle, mutta ehkäpä siitä on jossain vaiheessa hyötyä tai motivaatiota, jos/kun huomaa edistyksen. Tässä tapauksessa treenipäiväkirja on pupukuvioinen vihko ala-asteajoiltani. :D Erittäin katu-uskottavaa. Hoitaa homman kuitenkin moitteettomasti ja saanpa vihkosen viimein käytettyä loppuun. Toivottavasta sitä edistystä alkaa nyt näkyä edes treenipäiväkirjan sivuilla. :)

Huomenna sitten kuvia ja muuta, jos tuo siippa ehtii keikkailuiltaan kuvaamaan. Mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Valion kausimaku ja auts

Jee, maanantaina löysin kaupan hyllyltä jälleen joka joulunaluksen odotetuimman tuotteen:

Kuva: Valio
Kun joka aamu syö kaurapuuroa mehukeitolla ja raejuustolla, niin välillä sitä vain kaipaa vaihtelua. :D Ja minä en muutenkaan hyväksy puurooni kuin karviais-boysenmarjakeittoa, Gefiluksen mustikka-vadelmaa tai sitten tuota luumu-rusinaa. Tuossa karviais-boysenmarjassa alkoi vähän tökkiä nuo makeutusaineet, ne kun eivät aina oikein sovi meikäläisen mahalle. Sokeriahan näissä muissa keitoissa on. Lieneekö tässä syy miksi paino ei putoa? ;D

Olen nyt tainnut ensimmäisen kerran elämässäni oikeasti törmätä siihen tilanteeseen, että kuntosalitreenaaminen kerää nestettä lihaksiin. Jostain syystä (todennäköisesti fysioterapeutilla tehdyistä taaksetaivutuksista johtuen) rintalihakseni vetäisivät eilen herneen nenäänsä ja kipeytyivät aivan jumalattomasti enemmän kuin olisi sunnuntain treenin perusteella voinut odottaa. Ja nyt nuo rintalihakset pullottavat tuollaisina löllyköinä ja niihin sattuu. Käsiä ei saa suoraksi sivuille kuin irvistellen. Ja toki painoni on noussut eilisaamusta 100 g.

Eilen kävin illalla lenkillä, mikä olikin hyvin mielenkiintoinen kokemus. Vaikka jalat nyt eivät hirveästi treenistä kipeytyneetkään, niin kyllä muuten juostessa tuntuu! Jokainen tärähdys kyllä kertoi, että mitä lihasryhmiä on tullut harjoitettua. No, tänäänhän tilanne tuskin ainakaan paranee, kun käyn ekaa kertaa tuon käsipäivän kimppuun. Jee! Rakastan käsien treenaamista. Katsotaan, mikä on mieliala illalla, kun en luultavasti jaksa nostaa avainta, jotta saisin kotioven auki. :D

maanantai 5. marraskuuta 2012

Eka jalkapäivä

Puuh! Nyt on kyllä voittajaolo! Eka jalkapäivä takana. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin mua suorastaan jännitti ja pelotti tämä jalkojen treenaus, mutta hyvinhän se sitten meni. Uutena aspektina uuden treenin lisäksi salilla oli se, että ystäväni, jonka kyydillä kuljen salille on aiemmin käynyt vain ryhmäliikuntatunneilla, mutta on nyt rohkaistunut myös salin puolelle ja olimme ekaa kertaa kunnolla yhdessä treenaamassa. Ja se olikin tosi kivaa, kun saattoi vaihtaa välillä muutaman sanan ja tsempata toista.





Jalkatreeni oli kyllä kova paikka. :D Jalat tärisivät jo ekassa askelkyykkysarjassa ja viimeisessa jalkaprässisarjassa tuntui, etten tärinältä saa jalkojani koukkuun ikinä. Voisi siis ammattitermein todeta kai, että treeni meni perille. :) Fiilis oli myös ihan huippu. Ekojen askelkyykkyjen jälkeen laitoin Rammsteinin soimaan täysillä ja kyykkäsin valtavalla rambo-asenteella minipainoillani. :D Ja voi sitä itsetyytyväisen hymyilyn määrää, kun sain sarjat tehtyä kaikesta tärinästä huolimatta. \o/



Vatsalihaksia en meinaa millään ehtiä tekemään kaikkia tunnissa. Johtunee osaltaan varmaan tästä alkuepävarmuudesta, kun pitää vielä pohtia tekniikoita ja arpoa, että mitäs sitä seuraavaksi pitikään tehdä. Tänään tein kuitenkin kaikki vatsatkin, vaikka jouduin vähän anelemaan ystävältäni lisäaikaa niiden tekemiseen. Nyt kyllä tuntuukin sitten, että jotain on tehty. Tosin tuskin niin paljon kuin huomenna... Mutta ohjeessa sanottiin, että kaikkien harjoitettujen lihasryhmien tulee olla täysin uupuneet harjoituksen jälkeen. Ja näin voitaneen sanoa, kun pölkkyjaloillani kävelin kuin mulla olisi ollut jotain ylimääräistä housuissa. :D Mutta kerrassaan loistava salireissu siis! Painon jumittanenkaan ei tunnu niin pahalta, kun treeni kulkee!

Kuvat

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

(Hyöty)liikkumiset viikolla 44

Tällä viikolla varsinaiset liikkumiset ovat vahvasti loistaneet poissaolollaan, mutta olen hyödyntänyt tavallista enemmän hyötyliikuntamhdollisuuksiani. Liikun kyllä yleensäkin pyörällä, mutta tällä viikolla etäisyydet kohteiden välillä ovat olleet tavallista pidemmät, joten merkkailen nyt niitäkin tänne.

Ma:
hyötypyöräily 5 km

Ti:
lenkki (55 min.)

keskisyke: 140
maksimi: 156
kalorit: 353 kcal

Sykemittarini jotenkin ihmeellisesti jumittui tuossa lenkin alussa. Lienevätkö patteri lopussa itse vyöosasta vai mikä lie vialla. Muuten tämä oli sellainen pääntyhjennyslenkki hektisen tuntisuunnittelun keskellä.

Ke:
lepo

Ellei jälleen tunnin konserttia verrata treeniin. Sykehän siinä ainakin nousee ja hartialihakset vahvistuu kan sion kannattelusta. :D

To:
totaalilepo

Pe:
hyötypyöräily 6 km

La:
lepo

Su:
sali selkä/rintapäivä (57 min.)

keskisyke: 133
maksimi: 168
kalorit: 343 kcal

Oi ihanaa, pitkästä aikaa salilla! Tein ensimmäistä kertaa uuden ohjelman rintapäivän ja kylläpäs se tuntuikin. Nyt ei meinaa saada käsiä yhteen ja salilta lähtiessä oli melkoinen tärinä yläkropassa. Vatsalihasliikkeet ovat kyllä todella tappavia ja aloitinkin sekä jalkojen laskuissa että voimapyörällä 3x5 toistomäärällä ja meinaan niihinkin kuolla. :D Sivutaivutuksia en ehtinyt tehdä, kun meni taas aikaa taivasteluun, että onko smith varattu vai ei, kun ihmiset jättävät tavaransa ja painonsa levälleen, niin ettei mistään ota mitään tolkkua.

Ensi viikolla en ole iltaisin varattu, joten pääsen paremmin salille, jes!

Painoton

Eilen en postannut painoani. Ei ole mitään syytä, koska vaaka näyttää aina vain samoja lukemia. Hieman syömisestä ja suolan saannista riippuen paino roikkuu 63,0 ja 63,6 kilon välillä. Viimeiset kaksi viikkoa ovat tietysti liikuntojen suhteen olleet aika löysiä ja on tullut syötyäkin vähän kaikenlaista, mutta se ei selitä tätä kahden kuukauden jumitusta, koska väliin on mahtunut tiukkojakin liikunta- ja ruokaviikkoja. Tavoitteeni ei siis todellakaan tule toteutumaan ja täytyy sanoa, että olen entistä vakuuttuneempi, että aikatavoitteet eivät ole meikäläisen juttu. Mulle kun ei ole todellakaan selvinnyt, että minkälaisille syömisillä ja liikkumisilla painoni putoaa, joten on tietysti hieman vaikea yrittää saavuttaa tavoitteita jossakin aikataulussa.

Kuva

Ajattelinkin nyt, että pidän vähän taukoa painoni viikoittaisesta tiedottamisesta. Ei ole mitenkään motivoivaa tai lukijalle kiinnostavaa laittaa aina vain samaa lukemaa eetteriin. Aion jatkaa päivittäistä punnitsemista, koska siitä on muodostunut jo rutiini ja koen sen hyväksi. Mutta en siis laittele painoani tänne ennen kuin jotain muutosta alkaa taas tapahtua.


Kuva

Jotta muutosta alkaisi tapahtua, niin olen tässä miettinyt kahta erilaista lähestymistapaa asiaan. Toinen olisi relaaminen ja toinen otteen tiukentaminen. Olen nyt niin stressaantunut opinnoistani, että se voi olla syy painon jumittamiseen. Toisaalta voisin kokeilla vaihteeksi pientä kiristysmeininkiä, jolloin näkisi sen, että onko ruokavalio taas vain jotenkin levähtänyt ja se on syynä jumitukseen. Koetan ensi viikosta lähtien päästä alkuun tuon uuden saliohjelmani kanssa, josko se saisi painon nytkähtämään edes johonkin suuntaan.


Kuva

Hauskaahan tässä on se, että painoni on siis ollut kohta kaksi kuukautta sama, mutta jostain syystä viimeisen viikon aikana ihmiset ovat alkaneet huomautella mun laihtumisesta. :D Äitini tämän aloitti, vaikka olemme siis nähneet viimeksi pari viikkoa sitten ja silloin hän ei puhunut asiasta mitään. Sittemmin myös pari kaveriani on taivastellut muuttunutta ulkomuotoani ja sitä, kuinka näytän "ihan hiton hyvältä". Ihan mahtava fiilis, kun tähän asti olen miettinyt, että kuinka paljon mun pitää laihtua, että joku sen huomaa. Yksi kaverini sanoi mun näyttävän kymmenen vuotta nuoremmalta ja viime viikolla itse asiassa fysioterapeutti luuli mua juurikin kymmenen vuotta nuoremmaksi. Ihan kivaa näin yli kolmikymppisenä. :)

Vuorovaikutusta tuutin täydeltä

Onpas ollut tiukka viikko! Ke-pe meillä oli noiden opeopintojen vuorovaikutuskurssin intensiivijakso, joka todellakin oli niin intensiivinen, että illalla ei kotona tarvinnut miettiä mitä tekee. Voimia ei ollut yhtään mihinkään. Mutta tuon antoisampaa opintojaksoa mulla ei ole ollut, eikä varmasti ihan heti tule olemaankaan. Ja ei todellakaan vain tulevan ammattini valossa, vaan ihan ihmisenä.

Kuva


Tuon opintoihin kuuluvan kurssin lisäksi olin lauantaina vielä sellaisella maksullisella vuorovaikutuskurssilla, joka perustuu Thomas Gordonin teorioihin. Olen nyt päättänyt oikein tosissani panostaa noihin mainittuihin taitoihin, koska ne varmaankin parhaiten tukevat pyrkimyksiäni kehittyä opettajana. Oikein jo odotan, että pääsen harjoittelemaan noita nyt oppimiani taitoja käytännössä myös oppilaiden kanssa. Nythän niitä tulee hyödynnetyttä lähinnä parisuhteessa, mikä ei sekään tietysti ole mikään huono asia. ;)

Kuva


Viikkoon on kuulunut myös uusien kurssien aloittamista ja tietysti meikäläisen viimeinen kuorokonsertti virallisena kuorolaisena. Keskiviikkona oli siis aika nousta viimeistä kertaa lauteille Mozartin Requiemin tahdissa. Ihan ok keikka, ei mitään maata mullistavaa ja nyt en sitten enää ole kuorolaulaja kuin keikkaluontoisesti. Onneksi tähän on surutyö ja luopuminen tehty jo aiemmin, joten nyt pitää vain totutella uuteen (harrastusten suhteen) vapaampaan aikatauluun.

Kuva


Viimeisen keikan takia myös meikäläisen vanhemmat olivat käymässä. Kiva pieni 700 kilometrin konserttimatka. :D Mutta tämä sitten aiheutti myös sen, että liikunnat ovat jääneet todella vähille tällä viikolla ja vanhempieni kanssa kävin myös ravintolassa syömässä. Oikein jo odotan, että pääsen "normaalielämään" ja salille. Taidan kirjoittaa toisen postauksen ajatuksistani, mitä tulee tavoitteeseeni ja tähän jumitukseen. Edessä on kuitenkin todella raskas kuukausi opintojen suhteen, joten en ehkä jaksa stressata tästä painosta niin paljon.

tiistai 30. lokakuuta 2012

Lehtikaalikeitto

Viime viikolla, kun hurjuudessani heräteostelin purjoa, ostin samalla myös ihan tositarkoituksella lehtikaalta. Olen pannut merkille, että moisesta käkkyrästä on viime aikoina kirjoiteltu blogeissa (esim. täällä ja täällä) ja näinpä kaalirievun terveellisyydestä häikäistyneenä päätin kotiuttaa sitä aimo kimpun, kun sitä kerrankin luomuruokapiirin tilauksesta oli mahdollista saada. Tutkailin netin syövereitä löytääkseni jonkin kivan ohjeen kaalin käyttöön ja törmäsin muun muassa lehtikaalisipsien ohjeeseen. Tuotakin pitänee ehkä viikonloppuna kokeilla, mutta näin arjen näkökulmasta päädyin ihan vain tekemään kaalista keiton.

Keiton pyöräytin oikeastaan samalla tavalla kuin tekaisen sienikeitonkin eli suurustin (liian) vähän vehnäjauhoilla ja lisäsin kermaa. Tuli laitettua vähän liikaa vettä, joten aika juoksevaa keittoa sai lusikoida. Keiton oheen sopivat hyvin kananmunat, jotka uivat myös varsin syvissä vesissä alla olevassa kuvassa. Ei puhettakaan pinaattikeittomaisista kellumisominaisuuksista. :D Ja ei, keitto ei ole oikeasti tuon väristä, mutta vaatimattomana kuvaajana pokkarin kanssa näissä valaistusolosuhteissa kuva keitosta oli sen verran luotaantyöntävä, että päätin hieman kikkailla. Hyvää se silti oli!

Lehtikaalikeitto
(varmaan neljä annosta)

5-6 lehteä lehtikaalta (mun valitsemat lehdet oli aiak pieniä)
1 sipuli
öljyä
2 rkl vehnäjauhoja
7 dl kasvislientä (itse laitoin litran ja se oli liikaa. Liemi kuutiosta.)
loraus kermaa
suolaa ja pippuria

Kuullota silputtua sipulia ynnä huuhdeltua (ovat hiekkaista sorttia) ja paloiteltua lehtikaalta jonkin aikaa. Lisää vehnäjauhot ja sekoita. Lapa mukaan kasvisliemi (eli vesi ja kuutio). Keittele 10 minuuttia. Hurauta keitto soseeksi sauvasekoittimella ja lisää kerma ynnä pippuri. Tadaa! Keitto on valmis.


maanantai 29. lokakuuta 2012

Uusi saliohjelma

Olisinkohan nyt toipunut tuosta tiistain lähes-pyörtymisen aiheuttamasta häpeästä :D ja valmis kertoilemaan uudesta saliohjelmastani. Koska olen maksanut ohjelmasta silkkaa rahaa ja en ole aivan varma, että onko noissa saliohjelmissa jokin tekijänoikeussuoja (vaikuttaa kyllä epätodennäköiseltä), niin en laita tänne ohjelmaa aivan sellaisenaan.

Kuva

Laitanpa tähän alkuun hieman pätkiä viestistä, jonka perusteella ohjelma minulle tehtiin. Sain ohjaajalta huvittunutta kiitosta varsin paneutuneesta ja monipuolisesta tavoite/toivekirjeestä. Olihan se tosiaan aikamoinen ja pitkä vuodatus. :D

Tavoitteet ja motivaatio:
Vaatimattomana tavoitteenani on saada rutkasti lisää lihasta. Tiedän, että kun kyttään koko ajan syömisiäni ja yritän pitää ne sellaisena, että paino nyt kuitenkin edes vähän tippuisi, niin mistään supermuskeleista tuskin on pelkoa. Mutta tavoitteenani ei siis ole ”vain vähän kiinteytyä”, vaan haluan ihan oikeasti reilusti enemmän ja näkyviä lihaksia. Erityisesti käsivarret, hartiat ja yläselkä ovat muodon ja lihasten tarpeessa. Jalkojen ja keskivartalon lihasmassa oli tuon kehonkoostumusmittauksenkin mukaan keskimääräistä alhaisempaa, joten jo ihan tulevaisuuden toimintakyvyn kannaltakin haluaisin myös noihin enemmän voimaa.

Ihan pieni motivaationlähde minulle ei ole ulkonäkö.  Olen läpeeni kyllästynyt tähän pullataikinamaiseen olomuotooni ja esim. juuri yläselkääni, josta löytyy yhtä paljon muotoja kuin Ghostbustersin vaahtokarkkimiehestä eli ei yhtään, jos pyöreyttä ja löysyyttä ei katsota muodoksi.  Persjalkaista vartalonmallia ei tietenkään saa millään muutettua, mutta haluaisin edes tämän vaatimattoman varren olevan hoikka ja lihaksikas. Tällä hetkellä tavoite tuntuu olevan epätoivoisen kaukana, kun laihtumisesta huolimatta kroppa on vaan hyllyvää massaa, jota on erityisen paljon tuossa keskivartalon paikkeilla. Peiliin katsominen toimii siis vielä tässä vaiheessa erittäin hyvänä motivaation lähteenä.

Toiveita:
Olen siis valmis tekemään töitä uuden ja uljaamman kropan eteen. Eräs tiukka rajoitus saliohjelmalle kuitenkin on se, että alkulämmittelyineen se ei saisi kestää kuin hieman reilun tunnin, koska käyn salilla ystäväni kyydillä ja hän käy aina noissa jumpissa, jotka kestävät sen tunnin, joka minullakin rajoittaa tuota käytettävää aikaa. Salipäiviä aion siis varata viikkoon kolme ja jätän nyt sinun päätettäväksi, että moniko jakoinen ohjelma tuohon soveltuisi.

Yleisesti ottaen voisin sanoa, että tykkään treenata kovaa. Minä olen se, joka ähisee naama punaisena ja tukka hiestä märkänä salilla. En tajua niitä ihmisiä, jotka treenaa aina freesin näköisenä, moinen ei onnistu minulta. :D Ainoa poikkeus on, että en tykkää jalkatreenistä. Tästä syystä toivoisin mahd. monipuolisia liikkeitä jaloille, ettei tarvi jokaista yksittäistä lihasta harjoittaa eri liikeellä. Ristiriitaista kyllä, tykkään kyykätä, mutta pelkään laittaa tarpeeksi painoja, koska pelkään, etten pääse enää ylös. :D Tykkään myös jollakin masokistisella tavalla askelkyykyistä, koska ne tuntuvat tehokkailta ja niissä ei myöskään niin paljon pelota tuo ylöspääsyongelma. :D Yläkroppaa ja selkää taas tykkään treenata, vaikka teenkin kaikki liikkeet vielä toistaiseksi noilla pikkuvauvanpainoilla.

Keskivartalo ja vatsalihasten treenaaminen taas on niitä ei niin mieluisia juttuja lähinnä, koska minusta tuntuu, että vatsalihakseni ovat viikko ja kuukausi toisensa jälkeen aina yhtä heiveröiset ja monet vatsalihasliikkeet on tylsiä. Toivoisinkin ohjelmaan jonkinlaisia toiminnallisia vatsa/keskivartaloliikkeitä, eikä mitään normi vatsarutistuksia, koska niitä en saa kuitenkaan tehtyä.

Kuva

Muun muassa tällaisia ajatuksia ohjaajalle kirjoittelin ja näiden perusteella hän teki minulle kolmijakoisen ohjelman. Päivät jakautuvat jalkapäivään, hartia, ojentaja ja haukkari -treeniin ynnä rinta ja selkä -päivään. Sarjoja on kolme ja toistot 8-12. Kaikkiin treeneihin liittyy myös melkoisen tiukka vatsalihastreeni, koska tosiaan koen, että vatsalihakseni eivät kehity juuri mitenkään. Vatsalihaksissa toistomäärät ovat 15. Koska jokaiseen treeniin tosiaan liittyy tuo neljän liikkeen vatsalihasliikepaketti, niin noiden muiden liikkeiden määrä on sitten melko napakka, kun koko treeni tungettiin tuohon tunnin aikaikkunaan.

Kuva


Vatsalihaksien turmioksi tai pitäisi kai pikemminkin sanoa onneksi, luvassa on muun muassa voimapyörärullailua (herra paratkoon!) ja ei jalkojennostoja, vaan jalkojen laskut penkillä, mikä sai minut melkein itkemään verta ja luultavasti aiheutti myös tuon yläkropan hetkellisen jumiutumisen, mikä masinoi sitten tuon puolipyörtymisen. Mutta liikkeenä ihan ässä meikäläisen surkealle kehonhallinnalle ja alkutilannehan on se, että sain tehtyä tuota liikettä seitsemän toistoa. Kerran. Matkaa 3x15:sta on siis melkoisesti. Vinoja vatsalihaksia treenataan hieman perinteisemmillä kylkirutistuksilla ja kierroilla levypainojen kanssa.

Jalkapäivä on toinen, joka tulee tuottamaan runsaasti haasteita. Jalkatreeni on tiukka neljän liikkeen setti jalkaprässiä, reiden ojennusta ja koukistusta ynnä askelkyykkyä tukijalalle nousten. Tärinä oli jo ekan sarjan jälkeen sellainen, että hammasta saa purra kerran jos toisenkin, että sarjat saa vietyä edes jotensakin loppuun. Mutta jos tuolla ei jalkojen voima lisäänny, niin en kyllä tiedä millä sitten.

Kuva
Hartia, ojentaja hauis -treeniä odotan suurella innolla. Mukana on tuttuja liikkeitä, kuten pystypunnerrusta ja hauiskääntöjä, mutta myös vaativampia liikkeitä, kuten ojentajadippi kahden penkin välissä. Lihasryhmiä myös kuormitetaan kerralla enemmän eli ojentajille ja hauiksille on kahta erilaista liikettä luvassa. On todella mielenkiintoista päästä kokeilemaan, että jaksaako sitä tehdä ainuttakaan täyttä sarjaa edes minimipainoilla. :D

Kuva
Viimeinen treenipäivä laittaa lujille rinnan ja selän lihakset. Treenissä on mulle jo tuttuja ja tehokkaita liikkeitä kuten ylätaljaveto ja alataljasoutu, mutta rintalihasten osalta pääsen tutustumaan jälleen, vuosien tauon jälkeen kunnon penkkipunnerrukseen. Selkäpenkki on meidän salilla niin syvältä ja treenaa enemmän jalkojen kuin selän lihaksia, joten selän ojennukset hoituvat nyt ihan normi penkillä pienen painon kanssa.

Tuon treeniohjelman lisäksi sain myös viikko-ohjelman. Tietysti se on tuollainen aika perus, koska en mitään pt-palveluja ostanut. Viikko-ohjelmassa vaihtelevat raskaampi viiko ja kevyempi. Eroa noissa viikoissa on sen suhteen, kuinka monta lepopäivää on. Kovemmalla viikolla on vain yksi ja leppoisammalla sitten kaksi. Lepopäiviinkin kuitenkin liittyy noita palautumista edistäviä toimenpiteitä eli kevyttä kävelyä ja venyttelyä. Saapa nähdä, miten saan venyteltyä...

Mutta kunpa nyt vielä pääsisi toteuttamaan tätä ohjelmaa! Kirotut muut harrastukset ja opiskelut, kun häiritsevät hyvää treenaamista. :D Loppuviikosta sitten ja mitä suurimmalla innolla, kun sitä on tässä saanut kerätä päivätolkulla.




sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Tunnustus

Sain 100 kilon keijukaiselta kivan tunnustuksen jo syyskuussa, mutta tämän hemmetin nettisekoilun takia en ole saanut tätä vietyä eteenpäin, kiitos ja anteeksi Keijukainen!



Tunnuksen säännöt:
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it -lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.
Omat valintani (joita on nyt vain kolme, koska olen vähän ujo laittamaan näitä tunnustuksia):

Heidi vaikuttaa tavattoman herttaiselta ihmiseltä ja treenaa hyvin realistiselta pohjalta. Kertoo myös kun kaikki ei mene putkeen, mikä on tällaiselle ikuiselle tunarille aina helpottavaa. :D

J.B saa multa aina kaikki tunnustukset. :) Kun löysin hänen bloginsa tunsin, että tuossa on ihminen, jota haluaisin tukea niin paljon kuin mahdollista ja johon haluaisin "oikeassa" elämässä tutustua. Kirjoittaa rehellisesti ja koskettavasti ja on nyt myös laihtunut aivan upeasti! 

Myös Emilian treenaus on sellaista "normaalin" ihmisen treenausta, johon samaistun. Kirjoittaa kivasti omasta elämästään ja laittelee myös kuvia mun entisestä kotikaupungista. :) Esimerkillisistä ruokapäiväkirjoista saa itsekin ideoita omiin ruokailuihin.

Huomaan muuten, että mun suosikkiblogeja ovat näemmä sellaiset, joiden kirjoittaja vaikuttaa minusta sympaattiselta ihmiseltä. Luen kyllä myös sellaisia blogeja, joiden takaa ihminen ei niin pistä esiin tai jotka eivät ehkä kirjoitajan puolesta ole niin mun suosikkeja, mutta sisältävät runsaasti mielenkiintoista asiaa. Suosikit myös vaihtelevat tilanteen mukaan. Välillä tekee mieli lukea enemmän treenipainotteisia blogeja, kuten vaikkapa nyt ja välillä sitten taas enempi painonpudotuspainotteisia.

 EDIT. Ja nyt en taas tajua ollenkaan miksi toi teksti pieneni julkaisuvaiheessa tuollaiseksi...

Lazy day

Tästä tulikin hieman erilainen päivä kuin ajattelin... Minulla olisi ollut koko päivän kestävät kuorotreenit ja tarkoitus mennä illalla salille. Aamulla heräsin tähän viime päivänä vallinneeseen omituiseen päänsärkyyn ja kovaan janoon. Otin lääkkeen, join ja menin takaisin sänkyyn. Meni ehkä puoli tuntia ja jouduin ponkaisemaan ylös sängystä ja ryntäämään vessaan oksentamaan. Moinen tuli tietysti melkoisena yllätyksenä. :D Vatsa meni muutenkin sekaisin ja jouduin palaamaan saniteettitiloihin vielä muutaman kerran. Peruin sitten osallistumiseni treeneihin ja menin nukkumaan. Nukuinkin sitten vielä pari tuntia sikeästi kuin tukki.

Tämän jälkeen päivä on mennyt sohvan pohjalla. Alkuun ei ruoka juurikaan maistunut, mutta sittemmin olen kyllä syönyt, nimittäin popkornia ja suklaata... :P Jumitus syö (vähän niinkuin minäkin, muahhahhaa!) kyllä motivaatiota ja tämä pirullinen puolikuntoisuus sai nyt sitten sortumaan vielä eilisen herkkupäivän lisäksi napostelemaan tänään kaikkea roskaa. Viime viikolla törmäsin muuten ensi kertaa todella pitkään aikaan siihen todellisuuteen, että en ehtinyt päivällä syödä. Puolen tunnin tauot luentojen ja muiden menojen välillä yhdistettynä pitkähköihin siirtymiin aiheuttavat sen, että päivällä ruokailuväli saattoi venyä jopa kuuteen tuntiin, joka ei muuten todellakaan sovi minulle. Yritin kituuttaa pikkueväillä kuten hedelmillä ja proteiinipatukoilla, mutta eivätpä ne hirveästi lohduta, kun on painanut kuusi tuntia pelkällä aamupalalla. Ja samaten iltasyömiset muuttuvat melko hallitsemattomiksi, jos päivällä tulee pitkiä taukoja syömisessä.

Olen tässä myös hieman turhautuneena pohtinut tätä blogiani. Minulla olisi niin paljon asioita, joista haluaisin kirjoittaa ja joista te lukijatkin olette kyselleet, kuten esim. suhtautumiseni vhh-ruokavalioon. Haluaisin myös kirjoittaa jotenkin enemmän arjestani, enkä vain noita paino- ja liikuntapäivityksiä. Jotenkin aika ja jaksaminen vain aina tuntuvat tulevan esteeksi. Kaikkien koulutehtävien kirjoittelun jälkeen tuntuu, että päässä ei joko liiku mitään kirjoittamisen arvoista tai surisee sellainen mellakka, että siitä ei saa mitään järkevää tolkkua. Toisaalta en missään nimessä halua blogaamista lopettaakaan, koska siitä on tullut mulle tuki ja turva ja jonkinlainen itseymmärryksen väline myös. Olisi vain kiva, että olisi aikaa jakaa jotenkin enemmän elämäänsä ja kirjoittaa henkilökohtaisemmin. Olen nimittäin huomannut, että itsekin pidän eniten blogeista, joissa kirjoittaja kertoo elämästään, eikä vain latele liikuntojaan. Noh, katsotaan, mitä asialle saan tehdyksi.

Liikunnat viikolla 43

Oli aika epämääräinen viikko noin "virallisten" liikuntojen suhteen, mutta huomaan nykyään pyöräileväni jatkuvasti ja joka paikkaan. Esimerkiksi torstaina ja perjantaina tuli kumpanakin päivänä pyöräiltyä kuutisen kilometriä. Hassua. Kiire ja stressi painaa päälle ja ensi viikko tulee olemaan vielä kiireisempi ja iltaisin kuorotreenejä ynnä konserttia. Noh, mutta ensin tämä viikko pakettiin.

Ma:
lepo

Ti:
pyöräily salille ja takaisin ynnä uuden saliohjelman läpikäyntiä (1 tunti 24 min.)

keskisyke: 128
maksimi: 176
kalorit: 520 kcal

Tämä oli siis se reissu, kun silmissä pimeni ja pötköttelin lattialle jalat kohollaan noin vartin, ennen kuin pää selkeni sen verran, että saatoin nousta ylös. Siksipä keskisyke ei ole mikään koin hehkeä. Huono olo on oikeastaan jatkunut koko viikon tuon jälkeenkin.

Ke:
sumba (54 min.)

keskisyke: 131
maksimi: 152
kalorit: 370 kcal

Sumban jälkeen käytiin vielä kaverini kanssa salilla. Minä tein vatsalihastreeniä ja kaverini kokeili ekaa kertaa itsekseen laitteita. Tietysti meikäläisen ylpeällä avustuksella. :D Pelotti koko ajan, että koska lähtee taas taju ja se ehkä näkyy myös sykkeissä. Nyt huomasin ekaa kertaa, että yläkroppani todella on aivan jäkissä. Olin kutakuinkin yhtä notkea ja liikkuva kuin sahapukki.

To:
flamenco (90 min.)

Meillä on nyt viiden viikon ajan tavallista pidemmät treenit, kun yhdet treenit jäivät välistä ennen syyslomaa. Tämä ei taas ollut aivan mun päivä... Jossain puolivälissä meinasi alkaa itkettää oma kömpelyys ja hahmotuskyvyttömyys, mutta kyllä se sitten taas siitä.

Pe:
lepo

La:
kävelylenkki (58 min.)

keskisyke: 111
maksimi: 153
kalorit: 246 kcal

Käveltiin kauppaan, kaupassa ja kaupasta kotiin. Oikein virkistävää ravakan siivousurakan keskellä. Tuli ostettua karkkiakin.

Su:
lepo

Aloitin aamuni oksentamalla, joten päivä on kulunut vaaterissa. Mitään muita oireita ei ole ollut ja ruokakin alkoi aamun jälkeen maistumaan, joten kyseessä lieni jonkinlainen tilapäinen häiriö. Toivotaan, koska kiireinen viikko tulossa.

lauantai 27. lokakuuta 2012

Punnitse ja sääs... eiku jumita

Juupatijuu. Viime viikolla punnitus jäi väliin reissaamisen ja päänsäryn takia (mainio tekosyy :D), mutta tällä viikolla taas normirytmi. Painon voisi sanoa jokseenkin jumittavan, kun lukema oli taas:

63,3 kg

Tässä ollaan nyt toista kuukautta sahattu tuossa 63,6 ja 63,0 kilon välillä, noita parin viikon takaisia humpsahduksia (alle 63 kiloa) lukuunottamatta. Syömiset lienevät jotenkin epäkunnossa (ei mitään uutta auringon alla) tai sitten tämä helvetillinen stressi alkaa taas nakertaa painonpudotusmahdollisuuksiani.

Jospa nyt sitten saisin uutta potkua tähän hommaan, kun pääsen kunnolla kokeilemaan uutta saliohjelmaani. Mielellään pyörtyilemättä.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Heräteostin purjon.

Näin railakasta tämä mun elämä on. Hain tänään tilaukseni luomuruokapiiristä ja intouduin heräteostamaan purjon. Voi jeesus. :D Nyt on kaksi viikkoa sellaista pyöritystä koulun puolelta, että katotaan miten tästä selvitään.

Eilen oli toki hieman dramaattisempia tilanteita, kun kävin salilla saamassa ohjausta uuteen saliohjelmaani. Meinasin sitten pyörtyä kesken kaiken, sain aivan julmetun hedarin ihan ykskaks ja jouduin jättämään saliohjelman testauksen kesken. No, eihän siinä. Oman pääkipuni asiantuntijana tajusin, että kaikki ei ole ihan kohdallaan ja tänään sitten suuntasin lääkäritädin pakeille. Mitään neurologista häikkää ei onneksi ole, mutta niskani ovat kuulemma niin krampissa, että se aiheuttaa pahoinvointia, pyörrytystä ja kipua. Jippikafuckinjei...

Onko tämä nyt sitten sellainen urheilija ei tervettä päivää näe -tilanne? Huvittavaa, että mun niskat on nyt, kun harrastan liikuntaa ja venyttelen, sellaisessa kunnossa, että en meinaa pysyä tajuissani, kun ennen kun vain löhösin ne eivät juurikaan vaivanneet. Noh, selityskin tilanteelle tuli kyllä tässä pohdiskelun jälkeen mieleeni. Mähän kävin viime viikolla uimassa ja koska mulla ei ollut mitään uimalaseja, enkä näin ollen uinut ergonomisesti kovinkaan suotuisassa asennossa ja siellä toki niskoissa utntui ahdistusta. Luultavasti tuo ja tuntikausien autossa istuminen aiheutti tämän tilanteen.

Mutta saliohjelmasta lisää myöhemmin, nyt rynnin sumbaan, moix!

maanantai 22. lokakuuta 2012

Liikkui (jos liikkui) viikolla 42

Loma on loma ja silloin ei näemmä myöskään käytetä sykemittaria. Ja olihan tuo liikkuminenkin tuollaista lomaliikkumista. Mutta nyt sitten uusin voimin ja motivaatioin uuteen viikkoon.

Ma:
pari tuntia marjastusta ja tilusten tutkailua metsässä

Ti:
vesijuoksu 500 m
uinti 150 m
Sykkeet siinä 135 pinnassa

Olipas ihana käydä uimassa. Tosin nuo metrimäärät on kyllä niin musertavia. :D Olin ihan poikki jo tuon 150 metrin uinnin jälkeen. Vesijuoksua jaksoin sentään sen kymmenen kiekkaa (yksi "kierros" 50 m).

Illalla vaihdettiin vielä autoon renkaat ja jos ei muu, niin tuskanhiki siinä ainakin tuli. :D

Ke:
lepo

Käytin päivän tapaamalla ystäviä, käymällä energiahoidossa ja ah, lukemalla! Ihana päivä.

To:
kävely- ja valokuvauslenkki (40 min.)

Illalla sitten kymmenen tuntia autossa istumista. :P

Pe:
migreenipäivä, kaaddämit!

La & su:
Helsinskissä. Ohjelmassa lähinnä syömistä, vuoden kuulumisten päivittämistä rakkaan ystävän kanssa ja myös hänen muuttolaatikoidensa purkamista. Ihanaakin ihanampi viikonloppu!


Lapissa


Lappiin satoi ensilumi viime viikolla.


Alkuun lumi ei oikein jäänyt maahan.

Kylmä oli kuitenkin, joten laitettiin tulet.
Sitten maisema muuttui harmaaksi ja kauniiksi.

Joki on vielä vapaa.

Kesällä tästä mennään uimaan.


Valkoinen maisema

Punatulkkuja  
Ihana loma, ei kai muuta tarvitse sanoa.

Toimiva netti!!!!!!!!!!!

Siis vain puolitoista viikkoa myöhässä, yhtä asennuskäyntiä ja noin viittä asiakaspalvelupuhelua myöhemmin meillä on viimein netti, joka toimii kaikilla koneilla! Siis mikä fiilis istua omalla koneella kirjoittamassa oman työpöydän ääressä! Pienestä se Tallukkakin saa fiilarit. :D Mutta nyt taidan ensi töikseni laittaa kuvapostauksen tuolta Lapista. Jee!!!!

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Huhkimista viikolla 41

Ma:

sali/käsipäivä (58 min.)

keskisyke: 126
maksimi: 156
kalorit: 345 kcal

Vähän väsynyt esitys, mutta sain sentään tehtyä kaiken, mitä halusinkin.

Ti:

lepo

Ja tuli muuten tarpeeseen.

Ke:

sali/jalkapäivä (55 min.) Ja taas jäi mittari päälle...

keskisyke: 135
maksimi: 173
kalorit: 528 kcal

To:

sali/käsipäivä (53 min.)

keskisyke: 116
maksimi: 153
kalorit: 280 kcal

Olin ensin ajatellut, että menisin johonkin jumppaan, mutta tuon nettisäätämisen takia piti olla puhelimen ulottuvilla, joten menin salille. Vanha saliohjelma alkaa vähän jo kypsyttää...

Pe:

Afro (53 min.)

keskisyke: 153
maksimi: 174
kalorit:  502 kcal

Oijoi, että muuten tykkään! Hirvee hiki ja seuraavana päivänä hartiat ihan jumissa. Mahtavaa meininkiä!

La:

lepo

Tämäkin lepo tuli todella tarpeeseen...

Su:

Pikkulenkki ja muutaman minuutin kahvakuulan kanssa  riehuminen (30 min.)

keskisyke: 135
maksimi: 164
kalorit: 214 kcal

Nukkumattoman yön ja koko päivän kestäneen matkustamisen jälkeen pieni lenkki teki terää. Juokseminen tuntui pitkästä aikaa kevyeltä ja hyvältä.

lauantai 13. lokakuuta 2012

Lokakuun mitat ynnä kuvat

Huh, onpas ollut vetämätön päivä. Huomaa kyllä, että heti kun on lupa hengähtää, niin voimat loppuu tyystin. Päivän suurimmiksi ponnistuksiksi saavat jäädä pakkaaminen (jota en toki ole vielä tehnyt) ja poikain Monty Python -keikka, jota taas saa odottaa puoleen yöhön saakka. Jos nimittäin pysyy hereillä, krooh...

Mutta asiaan! Mitoissa ei ollut kovin paljon muutoksia, paitsi painossa, jossa kyllä taitaa olla vähän nestehukan aiheuttamaa liikalaskua, joka varmaankin tässä hieman tasoittuu. Ei siis tuuleteta vielä. :D

Mitat 13.10.12:

paino: 62,6 kg (-1,1 kg)
rinta: 81 cm (-2 cm)
vyötärö (kapein): 76 cm (-1 cm)
vyötärö: 80 cm (+- 0)
lantio: 91,5 cm (-0,5 cm)
peppu: 97 cm (-1 cm)
reisi: 54,5 cm (+1,5 cm?)
käsivarsi: 29,5 cm (+0,5 cm)

Tuosta reidestä en ole ihan saletti, saattaa olla, että siinä oli vain jotenkin eri mittauskohta ja siksi mitta eroaa edellisen kuun mitasta. Mun laihtumistahti näyttää olevan tuon kilon kuussa ja senttejä lähtee sen minkä lähtee. Kävin tsekkaamassa ja onhan noita senttejä toki heinäkuusta lähtenyt vyötäröltä -7,5 cm, mutta muuten aika maltillisesti. Eli nuoret! Pudottakaa ylipainonne ennen kolmeakymppiä, koska sen jälkeen se muuttuu ihan hemmetin vaikeaksi. Tai sitten mä olen vain joku friikki.

Kuvissa huomasin sellaisen muutoksen, että toi mun "kiva" selkäpoimu on pienentynyt! Ja huomasin myös, että tuolla Picasalla on ihan oma logiikkansa noiden kollaasien suhteen. Se rajailee kuvia miten lystää, joten siihen on meidän nyt tyytyminen.

Kuvat 13.10.12:


Viime kuussa näytti tältä.

Eipä kai tässä muuta kuin kamat kassiin ja sitten hieman meikkiä naamaan ja college-housujen tilalle jotain vähän menevämpää ja bändäröimään. :)

perjantai 12. lokakuuta 2012

Loma ja joitakin hajanaisia aatoksia

Solis sitten syysloma. Eipä olekaan moista ollut sitten... ööö... todella pitkään aikaan. Toissavuonna toki pidin lomaa syksyllä, mutta se tarkoitti, että poissaollut oppitunnit piti korvata tehtävillä ja palkka oli tietysti osuvasti pienempi, kun töistä on pois viikon. Nyt on ihan tämmöinen koululaisen syysloma, jolla ei ole mitään tunteja ja koen voivani ainakin näennäisesti irrottautua opiskelustressistä. Tosin siihen tarvitaan kyllä melko järeitä aseita, joten matkaan sunnuntai-aamuna Lappiin. Siellä suurin tavoitteeni on nukkua. Voi, kunpa saisikin nukuttua!

Tällä viikollahan nukkuminen on ollut niin huonoa, ettei siitä viitsi edes puhua. Mutta puhunpa silti. :P Tänä aamuna esim. meikkaaminen tuntui jotenkin vähän oudolta. Aurinkopuuteria naamaani sutiessa meininki oli jotenkin nahkea ja sitten havahdun siihen, että olen alkanut tehdä meikkiä suoraan kosteusvoiteen päälle ja jättänyt kokonaan meikin pohjustuksen väliin... Ja minähän siis meikkaan joka siunaaman aamu ja aina samalla systeemillä, jossa pohjustukseen kuuluu kolme eri tuotetta parina eri vaiheena. Nyt noista naamaan osui vain tuo värillinen kosteusvoide. Väsymysdementiaa, oletan. No, huomenna nukun. Vaikka koko päivän sitä typerää kevyttä ja katkonaista unta, jota olen nyt viimeiset pari viikkoa nukkunut joka yö sen 6-7 tuntia.

Ja arvatkaapas, onko meillä jo toimiva laajakaistayhteys? Senhän piti avautua keskiviikkona. No ei tietenkään ole! On kyllä huvittavaa tämä meikäläisen paholaismainen karma noiden nettiyhteyksien kanssa. Omalla koneella ei siis vieläkään ole käyttöä ja kuvattomat postaukset jatkuu. Huomenna yritän ryhdistäytyä sen verran, että saisin kuukausikuvat otettua ja muokattua omalla koneella ja sitten siirrettyä tälle siipan koneelle. Todennäköisesti tuon netin käyttöön saaminen menee mun Lapin reissun yli, koska tosiaan luultavasti yhteydessä on jotain vikaa.

Mutta nyt siipan kainaloon rentoutumaan sohvalle. Hyvää viikonloppua kaikille ja lomaa niille, joilla sellainen on. Palaan huomenna kuvien ja mittojen kera.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Wuhuu!

Jes! Tänään ensimmäistä kertaa tämän projektin aikana paino näytti aamulla 62-alkuista lukemaa! Tosin vain 62,9 ja ei varmasti tuossa pysy päivää kauempaa, mutta silti. Uusi lukema on ainakin mulle ihan hirmuinen motivaationlähde. :) Eilisen syömiset eivät ehkä ansaitse mitään kunniamainintaa ja siitähän tuo lukemakin kertoo, mutta nyt ei hetkeen haittaa sade, kylmyys ja väsymys. Tavoitepaino, täältä tullaan (hitaasti, mutta silti)!

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Liikkui viikolla 40


Ma:
Bodycombat (53 min.)

keskisyke:  159
maksimi: 181
kalorit: 540 kcal

Ihanaa! Pitkästä aikaa combatissa. Nykyinen ohjelma ei kyllä kaikin ajoin ollut ihan mieleeni. Se oli jotenkin sekavan oloinen johtuen varmaankin nopeasta tahdista. Mutta kyllä siinä taas hyvän draivin sai päälle. Mukava on myös huomata, että nykyään kunto on sen verran parempi, että tunti ei tuntunut ihan sellaiselta tapporääkiltä kuin aiemmin. Toki se raskasta oli, mutta sellaisia ”kuolema tulee justiinsa” –fiiliksiä ei tullut. Mutta täytynee ottaa tuo nyt viikko-ohjelmaan jälleen takaisin, kun säätkin alkavat olla taas sellaiset, että lenkille ei totisesti tee mieli.

Ti:
Sali/jalkapäivä (1 tunti)

Nyt oli jo kaiken huippu näissä mun sykemittaritunaroinneissa. En muistanut ottaa koko laitetta mukaan salille! :D No treeni oli kaikesta huolimatta hyvä ja kova ja lisäsin sairastamisesta innostuneena painoja muutamiin liikkeisiin ja toistoja toisiin. Pohkeet vain vetää ihan hirveään kramppiin aina niitä tehdessä ja sitten joutuu kävelemään kuin olisi puujalka ja lisäksi paskat housussa.

Ke:
lepo

Ruumiin kulttuurin sijaan tänään nautittiin Beethovenin musiikillisesta kulttuurista sinfoniaorkesterin konsertissa.

To:
Flamenco (75 min.)

Tänään oli taas niitä päiviä, että aivot eivät vain pysty tajuamaan ja käskyttämään kroppaa. Kyllä piti taas ärräpäitä päästellä mielessään. Pitää vain toivoa, että viikon aikana aivot ehtisivät aina prosessoida koreografiaa ja seuraavalla kerralla sujuisi paremmin. Näinhän ei todellakaan aina ole, vaan saattaa kulua viikkoja, että samat paikat aiheuttavat suunnatonta ketutusta ja sitten yhtäkkiä palikat loksahtavat paikalleen ja tanssi alkaa, jos ei nyt sujua, niin ainakin mennä hieman siihen suuntaan kuin pitäisi.

Pe:
Sali/käsipäivä (53 min.)

keskisyke: 128
maksimi: 161
kalorit: 416 kcal

Salilla oli ihan sikana porukkaa ja siellä joutui jonottamaan joka paikkaan, joten oli aika tuskaista. Eniten ärsyttää sellaiset teinipojat, jotka valtaavat taljat kokonaan itselleen tehdäkseen niissä vuoronperään ja yhtä aikaa sekä hauiksia, ojentajia, rintalihaksia ja ties mitä muuta ja kukaan muu ei pääse missään välissä käyttämään niitä. Ärh! Mutta lopulta treeni oli hyvä ja lisäsin vähän painoja paikoitellen. Toisissa kohden painoja voi lisätä melko useinkin, mutta toiset liikkeet tuntuvat vain junnaavan paikoillaan. Toivottavasti saan mahd. pian uuden ohjelman, niin kehitystäkin luulisi tulevan eri malliin.

La:
Yoga fitness (30 min.) ja afro (30 min.) Alla olevat lukemat ovat molemmista yhteensä.

Keskisyke: 123
Maksimi: 180
Kalorit: 370 kcal

Tänään meidän salilla oli avointen ovien päivä ja normituntien sijaan oli tuollaisia puolen tunnin näytepaloja normaalista lukujärjestyksestä. Päätin sitten mennä minäkin kokeilemaan paria tuntia, jotka vaikuttivat kiinnostavalta. Tuo yoga fitness ei sitten kuitenkaan ollut ihan mun juttu. Ilmeisesti mulle pitää olla vain sitä puritaanista joogaamista, jossa tehdään aina kaikki samalla tavalla, eikä mitään tuollaisia liikuntakeskus-versioita. Muistelen kaiholla Saksassa käymääni joogakurssia, jossa kyllä soi musiikki taustalla ja oli hieman variointia liikkeiden suhteen, mutta joka siitä huolimatta tuntui jotenkin niin oikealta. :D
Mutta entä sitten tuo afro!  Meillä se on tuntilistalla aina silloin tällöin teemallisella tanssitunnilla ja nyt siis ensi perjantaista lähtien ilmeisesti neljä viikkoa. Ja minähän olin ihan myyty! Flamencon sulokkuuden ja kovien vaatimusten vastapainoksi tuollainen ”peikkotanssi” oli jotenkin niin elähdyttävää ja erityisen sopivaa meikäläisen persjalkaiselle ja kömpelölle habitukselleni. Lisäksi monet liikkeet kohdistuivat yläkropan liikkuvuuteen, joten se jos mikä on meikäläiselle tarpeen. Toivottavasti aikataulut menisivät sillä tavalla, että pääsisin ensi perjantaina kokeilemaan ihan kokonaista tuntia!

Su:
Sali/jalkapäivä (52 min.)

keskisyke: 137
maksimi: 167
kalorit: 384 kcal

Oho, olenpas minä ollut tällä viikolla ahkera! Kuudes liikuntapäivä, eikä tunnu missään! :D Hyvä treeni taas, tällä kelpaa suunnata tulevaan viikkoon.

lauantai 6. lokakuuta 2012

Uusia strategioita painonpudotukseen?


Kuten mainittua, niin painohan ei ole viimeisen kuukauden aikana liikahtanut mihinkään, vaan pikemminkin se on muun muassa hormonaalisista syistä käynyt välillä hyvin pelottavissa lukemissa. Kuten joskus aiemminkin todettua, niin mullahan näkyy heti painossa, jos vaikka syön yhtenä päivänä suklaapatukan tms. Tuo tuntuu ihan järjettömältä, mutta näin on. Luulenkin, että tämä jumitus johtuu siitä, että olen ehkä viimeisen kuukauden aikana syönyt hieman vapaammin kuin kesällä.  Olen yrittänyt opetella kohtuutta herkuissa, mutta se näemmä kostautuu sitten painon putoamattomuutena. Seurailen kateellisena kanssalaihduttajien kertomuksia ruokavalioista, joihin kerran, pari viikossa syötävät herkut eivät aiheuta mitään ongelmaa ja nyt sitten tulikin mieleeni, että ehkä mun pitää nyt jotenkin taas päivittää tätä ruokavaliotani, jotta edistystä alkaisi jälleen tapahtua. Laihdutuksen alun jumituskinhan johtui ihan vain siitä, että söin liikaa, joten ilmeisesti nytkin energiankulutus on laskenut sen verran, että syömisiä pitää taas rukkailla.

Mitenkäs minä sitten syön? Tällä hetkellä meikäläisen ruokailurytmi perustuu neljään ateriaan päivässä. Aamupalan ja lounaan koen oman jaksamisen kannalta tärkeimmiksi. Ilman aamupalaa en voi edes kuvitella lähteväni liikenteeseen ja minulle ei totisesti riitä mikään pikku smoothie aamupalaksi. :D Syön aina kaurapuuroa mehukeitolla ja raejuustolla. Käytyäni tuolla Paula Heinosen luennolla vaihdoin mehukeiton Valion kalorittomista vaihtoehdoista Gefilus-mehukeittoon, jotta saisin hyvää tekeviä bakteereja elimistööni.  En haluaisi luopua noista maitohappobakteereista, joten ajattelin, että ensimmäinen askel tässä jumituksen purkamisessa voisi olla aamupalan pienentäminen tuon puuron osalta, jonka otinkin käyttöön heti tänä aamuna. Puolikas puuroannos näytti säälittävältä, mutta sisältää nyt suhteessa enemmän proteiinia, koska käytin nesteenä vain maitoa ja raejuuston osuus pysyy samana kuin aiemminkin. Kylläisyysvaikutuksen tarkkailu on parhaillaan menossa. :) Jos nyt en ihan tunnin päästä ole kuolemassa nälkään, niin voinen tehdä johtopäätöksen, kuin Nikke Knatterton ikään, että aamupala on ollut turhan tuhti ja vähemmälläkin pärjää. Meikäläisen perisynti taitaa olla ruuan suhteen, että ”En mä näin vähällä pärjää” ja salilla painojen suhteen ”En minä näin isoille pärjää”.  :D

Lounaan syön nykyään useimmiten yliopistolla. Koulua on kuitenkin sen verran paljon ja yo-ravintolaan on niin helppo lampsia sisään, kun saa salaatit ja leivät ynnä muut vaivattomasti valmiina.  Tosin meikäläisen suosikkipaikassa on aika usein esim. kala jollain lailla paneroitua ja annoksetkin hieman isommat (annostelevat siis valmiiksi) kuin mitä ehkä itse ottaisin. Helppouden takia tämä käytäntö nyt kuitenkin tulee pysymään mukana, joten ehkäpä nipistän sitten lounaan kasvaneen kalorimäärän jostain muusta kohden pois.  Viikonloppuna voisi sitten kotona keskittyä taas kevyempiin kasvissörsseleihin. Näin syksyn tullen salaattien suosio on selvästi laskenut. Kaipaan jotain lämmintä koneeseen ja jo pelkän salaatin syömisen ajatteleminenkin aiheuttaa vilunpuistatuksia. Kasvissosekeittoa siis mulle, kiitos!

Loppupäivän syömiset ovatkin sitten aina vähän vähemmän vakiintuneet. Olen yrittänyt palautella rahkan syöntiä mukaan, koska proteiinia ja… kyllähän te tiedätte. Sain jonkinlaisen vastareaktion rahkaan jokin aika sitten ja tuntuu, ettei se mennyt millään alas. Pitäisi ehkä kokeilla jotain muuta merkkiä tuon Rainbow`n version sijaan. Eilen ostin Valion maustetun rahkan (valkosuklaa-lime) , jota kokeilin käyttää mausteena tuohon perusrahkaan. Rahka on mulla ikään kuin toisen aterian korvikkeena. Yritän lykätä siihen hedelmiä tai marjoja, makeutuksena ripsauksen mehukeittoa tai nyt tuota maustettua rahkaa. Sekaan vielä salaattisiemensekoitusta, josta intouduin, koska se antaa kivaa pureskelutuntumaa rahkalle.  Tätä tulee syötyä yleensä iltapalaksi salin tai muun treenin jälkeen.  Salitreenien jälkeen olen edelleen jatkanut myös palautusjuoman litkimistä, koska yleensä mulla tuo syöminen venähtää kuitenkin useamman tunnin treenien jälkeen.

Tuossa lounaan ja iltapalan välissä olen sitten vaihtelevasti syönyt hedelmiä, Weetabixiä tai leipää. Tai sitten olen vaihtanut rahkan aiemmaksi ja syönyt illalla Weetabixiä.  Tekisi mieleni löytää jotakin suolaista, jota voisi syödä välipalaksi, koska nyt ruokavalio painottuu kaikkeen makeaan ja suolaisen tuska on välillä melkoinen. Helppoa suolaista välipalaa ei vain ihan tuosta vain ole tullut mieleeni. Pelkän raejuuston puputtaminen ei oikein sovi meikäläisen ”hyvää pitää olla” -ajatusmaailmaan ja eipä tuo nyt ravinnollisestikaan ole kovin hyvä valinta. Eilen ostimme muuten todella pitkästä aikaa paahtoleipää ja kylläpäs se muuten maistui ihanalle pitkän tauon jälkeen. Juustoa ja kurkkua vain päälle, paahtoleipä on vähään tyytyväinen. ;D

Näiden pohdintojen myötä taidan nyt kokeilla tuolla pienemmällä aamupalalla selviämistä ja palauttaa lähes täydellisen herkuttomuuden takaisin ruotuun. Pitäisi saada vain jostain sen verran energiaa, että jaksaa pitää yllä kohtuullisen hyvän makuista ruokavaliota, niin silloin tuo herkuttomuus ei tunnu niin pahalta. Ja hoitaa stressiä liikunnalla ennemmin kuin herkuilla. Ehkäpä näillä eväillä paino lähtisi taas edes jonkinlaiseen laskuun.