lauantai 12. toukokuuta 2012

Kohti uusia pettymyksiä

Olen ollut eilisestä lähtien ja oikeastaan jo ennen sitä aivan lamaantunut. Jotenkin se, että paino ei ole kolmessa kuukaudessa pudonnut kuin alun 2,4 kiloa ja en ole pienentynyt senttiäkään, vaikka liikun kuin hullu ja syön oppikirjan mukaisesti, mutta silti mitään muutosta ei tapahdu, on aivan liian kamalaa. Aloittaessani maaliskuun alussa tätä hommaa en missään välissä ajatellut, etten onnistuisi pudottamaan painoani. Olin jotenkin niin täynnä huonoa oloa, joka johtui karmeista ruokailutottumuksista ja liikkumattomuudesta, että ei tuntunut yhtään pahalta siirtyä syömään terveellisesti ja jättää herkkuja vain herkkupäivään. Liikunnan aloittaminen oli vain kivaa ja nosti itsetuntoa. Tottakai oli selvää, että aikaa tulee varmasti kulumaan ja välillä tulee takapakkia, mutta se, että mitään ei tapahdu ja koko homma on pelkkää takapakkia ilman mitään edistystä, sellaista en osannut pelätä ollenkaan.

Yritän miettiä, että mitä mun nyt oikein kannattaisi tehdä. Tämän viikonlopun ajaksi päätin unohtaa koko painonpudotuksen ja syödä ihan mitä mieleen juolahtaa, vaikka se olisi viisi Hesen falafel-ateriaa päivässä. Eilen ollessani tentissä (mianio paikka mietiskellä painonpudotusta!) pohdiskelin mahdollisia vaihtoehtoja tulevaisuutta varten. Vaihtoehdot kiteytyivät seuraaviksi:

1) lopetan koko homman muuten kuin liikunnan osalta ja jatkan tämän ruhoni peittelyä vaatteilla ja häpeämistä, kuten tähänkin asti

2) aloitan "köyhän miehen ENE-dieetin". Mulla ei siis ole rahaa ostaa noita Nutriletteja, mutta ajattelin, että kokeilisin syödä vaikka pari viikkoa 1000 kcal/päivä ja hieman vähentää liikuntaa, koska tuolla määrällähän ei todellakaan jaksa liikkua. Tämän kokeilun jälkeen olisi myös jotain kättä pidempää, jos ottaisi sitten yhteyttä lääkäriin ja kyselisi vähän niiden kilpirauhaskokeiden perään.

En haluaisi millään uskoa, että painon putoamattomuuden syynä on stressi, koska se tarkoittaisi sitten sitä, etten tule koskaan laihtumaan. Elämäni on tällä hetkellä moniin muihin aikoihin verrattuna melko stressitöntä, vaikka onkin todella stressaavaa ja parannusta ei todellakaan ole tulossa tulevina vuosina. Mutta mulle elämä noin ylipäätään on varsin stressaavaa, joten se ei nyt kuulosta ollenkaan mukavalta vaihtoehdolta, että tämän takia mun täytyy myös olla ylipainoinen koko elämäni. Se ei ainakaan vähennä stressiä.

No jatkanpa nyt kuitenkin tämän viikonlopun teeman mukaisesti syömistä ja mietin sitten huomenna taas lisää, että mitä teen.

3 kommenttia:

  1. Vaihtoehto 2.

    Luovuttaminen ei vain oikeasti ole mikään vaihtoehto! Pidän sulle peukkuja, että löydät sen oman tapasi pienentyä. Kuka tietää, ehkä suhun tehoaakin joku 1000 kcal dietti?

    Kokeile vain rohkeasti kaikkea, pettymyksiä tulee ja menee. Voita ne!

    VastaaPoista
  2. Nutrilettit ei kyllä maksaisi paljoakaan enempää kuin mitä nyt syöt. Jos lasket esim. tuon tiistain ruokapäiväkirjan mukaan paljonko olet kuluttanut noihin ruokiin rahaa, niin ei se paljoa jää vajaaksi siitä 4€/vrk:sta. (Ja vielä paljon halvemmalla pääset, jos voit syödä nutrin tomaattikeittoa, se kun ei ilmeisesti mene kaupaksi ja sitä myydään nykyään ihan muutamalla eurolla paketti.)

    Toinen, mitä suosittelisin on se, että yrittäisit jonkinaikaa syödä todella proteiinipainotteista ruokaa. Siitä saisit energiaa liikkumiseenkin.

    Jas myös tuo on hyvä idea, että syöt nyt viikonlopun ajan oikein reilusti, jospa kehosi takertuu rasvaan, koska luulee, ettei enää ikinä saa tarpeeksi ravintoa.

    Olen silti itsekin ollut siinä tilanteessa, että teen mielestäni parhaani ja syön oikein ja muuta, mutta paino ei vain laske! En tiedä miksi... Mutta älä nyt ainakaan lopeta, ihan varmasti tästä on hyötyä! Yritä nyt vain sitkeästi jatkaa, ei tässä oikein muutakaan voi! Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  3. Nokkonen: Niin, eipä tässä ole mitään menetettävääkään tuon painon suhteen, joten täytyy yrittää jotain muuta. Uskoni noihin "terveellisesti hoikaksi"-ohjeisiin on nyt kuitenkin karissut, joten pitänee kokeilla niitä "epäterveellisiäkin" vaihtoehtoja.

    J.B: Tässä on nyt se onkelma, että noista "tavallisista" ruuista tuo talouden toinen jäsen maksaa vähintään puolet ja usein enemmänkin, joten siinä mielessä "normaali" syöminen tulee mulle halvemmaksi. Jos ostaisin Nutreja, niin ne tietysti maksaisin omasta pussistani yksin, koska niitä ei tuo toinen osapuoli käytä. Mutta katsotaan nyt pari viikkoa tällä mun uudella systeemillä ja sitten mietin taas uudestaan, että mihin rahani laitan.

    Yritän nyt vielä kiinnittää huomiota tuohon proteiiniin oikein erikseen tuon vähäkalorisuuden lisäksi. Olen ostanut jo proteiinijauhettakin, joten otan sitä, jos muuten meinaa saldo jäädä kovin vähäiseksi. Kiitos jälleen vinkistä! :)

    VastaaPoista

Kommentteja otetaan vastaan kiitollisuudella