Kyllä taas tuli tuo päivittäisen punnituksen parhaus esille eilen aamulla. Vaaka ystävällisesti näytti lukemaa
64,4 kg!!!!!!!! >_<
Jos olisin vielä viikoittaisten puunitusten vallassa, niin olisin parhaillaan repimässä sekä ihokastani että pelihousujani. Onneksi paino on kuitenkin koko viikon muuten ollut suurin piirtein sama kuin kaksi edellistäkin viikkoa eli 63,6-63,8 kg, joten saatoin tehdä päätelmän, etten ehkä ole yhdessä yössä lihonut vajaata kiloa silkkaa pläskiä. Tietysti myös aamuiset silmäpussit ja sormet, jotka näyttivät lähinnä nipulta niitä itsiänsä olisivat voineet kertoa jonkinlaisesta nestekeräymästä, mutta kyllähän te tiedätte, kuinka paljon tuollaisiin kiinnittää huomiota siinä vaiheessa, kun puntari on antanut omat madonlukunsa. Päivän kuluessa tuon nestekertymän aiheuttajakin sitten ilmaantui, eläköön naisellinen hormnonitoiminta... :P
Tänään paino oli jo laskenut tuonne 64,1 kiloon, mutta tietysti tässä nyt sitten hieman miettii tuota mun aikatavoitetta (marraskuun viimeisenä päivänä 60 kiloa), että siihen ei taida olla enää mitään mahdollisuuksia. Jotenkin aavistelinkin tuota jumitusta silloin joitakin viikkoja sitten ja nyt se on todellisuutta. Tilannetta ei tietenkään paranna, että en ole nyt koko viikolla ollut kykeneväinen liikkumaan tämän flunssan takia.
Mietin myös sitä, että olen nyt ehkä stressaantuneempi kuin todella pitkään aikaan, joten sekin voi vaikuttaa tähän mun painokehitykseen. Sinäänsä se ei ole mitenkään ilahduttavaa, koska mun stressitaso tuskin tulee tässä laskemaan seuraavan parin vuoden aikana yhtään. Ehkäpä joudun vain ylittämään biologian pakotteet ja laihtumaan kaikesta stressistä huolimatta. Toivon liikunnan kuitenkin jotenkin laukaisevan stressiä, koska ainakin tällä viikolla on ollut tosi hankala olla, kun kroppa on koko ajan hälytystilassa ja sitä ei pääse mitenkään purkamaan. Migreeniähän olenkin sitten saanut potea koko viikon tämän flunssan lisäksi.
Mutta ensi viikolla lupaan olla terveempi ja pääsen sekä uusimaan salikorttini että kokeilemaan uuden combatin! <3 Syömiseen voisi myös kiinnittää hieman enemmän huomiota, kun sairastaessa on tullut joko syötyä liian vähän, kuten eilen, kun ateriaväli venähti kivasti seitsemään tuntiin ja sittenhän se ilta onkin yhtä puputtamista, tai sitten tosi huonolaatuisesti.
Mutta lähdenpä nyt kaupungille palauttamaan tuon toimimattoman netin reitittimen. Onneksi liittymä oli alusta alkaen susi, niin pääsen siitä ajoissa eroon, eikä tarvi olla seuraavaa kahta vuotta kahden nettiliittymän varassa.
Aurinkoista viikonloppua!
64,4 kg!!!!!!!! >_<
Jos olisin vielä viikoittaisten puunitusten vallassa, niin olisin parhaillaan repimässä sekä ihokastani että pelihousujani. Onneksi paino on kuitenkin koko viikon muuten ollut suurin piirtein sama kuin kaksi edellistäkin viikkoa eli 63,6-63,8 kg, joten saatoin tehdä päätelmän, etten ehkä ole yhdessä yössä lihonut vajaata kiloa silkkaa pläskiä. Tietysti myös aamuiset silmäpussit ja sormet, jotka näyttivät lähinnä nipulta niitä itsiänsä olisivat voineet kertoa jonkinlaisesta nestekeräymästä, mutta kyllähän te tiedätte, kuinka paljon tuollaisiin kiinnittää huomiota siinä vaiheessa, kun puntari on antanut omat madonlukunsa. Päivän kuluessa tuon nestekertymän aiheuttajakin sitten ilmaantui, eläköön naisellinen hormnonitoiminta... :P
Tänään paino oli jo laskenut tuonne 64,1 kiloon, mutta tietysti tässä nyt sitten hieman miettii tuota mun aikatavoitetta (marraskuun viimeisenä päivänä 60 kiloa), että siihen ei taida olla enää mitään mahdollisuuksia. Jotenkin aavistelinkin tuota jumitusta silloin joitakin viikkoja sitten ja nyt se on todellisuutta. Tilannetta ei tietenkään paranna, että en ole nyt koko viikolla ollut kykeneväinen liikkumaan tämän flunssan takia.
Mietin myös sitä, että olen nyt ehkä stressaantuneempi kuin todella pitkään aikaan, joten sekin voi vaikuttaa tähän mun painokehitykseen. Sinäänsä se ei ole mitenkään ilahduttavaa, koska mun stressitaso tuskin tulee tässä laskemaan seuraavan parin vuoden aikana yhtään. Ehkäpä joudun vain ylittämään biologian pakotteet ja laihtumaan kaikesta stressistä huolimatta. Toivon liikunnan kuitenkin jotenkin laukaisevan stressiä, koska ainakin tällä viikolla on ollut tosi hankala olla, kun kroppa on koko ajan hälytystilassa ja sitä ei pääse mitenkään purkamaan. Migreeniähän olenkin sitten saanut potea koko viikon tämän flunssan lisäksi.
Mutta ensi viikolla lupaan olla terveempi ja pääsen sekä uusimaan salikorttini että kokeilemaan uuden combatin! <3 Syömiseen voisi myös kiinnittää hieman enemmän huomiota, kun sairastaessa on tullut joko syötyä liian vähän, kuten eilen, kun ateriaväli venähti kivasti seitsemään tuntiin ja sittenhän se ilta onkin yhtä puputtamista, tai sitten tosi huonolaatuisesti.
Mutta lähdenpä nyt kaupungille palauttamaan tuon toimimattoman netin reitittimen. Onneksi liittymä oli alusta alkaen susi, niin pääsen siitä ajoissa eroon, eikä tarvi olla seuraavaa kahta vuotta kahden nettiliittymän varassa.
Aurinkoista viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja otetaan vastaan kiitollisuudella