torstai 28. helmikuuta 2013

Kuukauden saldo :)

Helmikuun vaa'aton teemakuukausi on tullut päätökseensä ja pientä repsahdusta lukuunottamatta tauko sujui juurikin sellaisissa tunnelmissa kuin toivoinkin. Kun vaakalukema ei enää päivittäin päässyt säikäyttelemään, tuntui, että syöminen ja liikkuminen oli paljon vaivattomampaa. Taidan siis siirtyä kokonaan "fiilispohjaiseen punnitukseen". :D Eli punnita itseni aina silloin, kun se tuntuu hyvältä. Läskipäivinä punnitseminen ei varmasti tuota mitään hyvää ja muutenkin tuollainen harvempi punnitseminen tuottaa suurempia onnitumisen kokemuksia, koska niistähän sen vasta huomaa, onko paino oikeasti laskemassa. Mulla ainakin päivittäisten punnitusten heilahtelut saattoivat olla jopa 1,5 kiloa, yleensä aina ylöspäin, joten yritä niistä sitten ottaa suuntimaa yhtään minnekään.

Mikäs sitten oli tämän kuukauden saldo?  Tänä aamuna vaaka näytti:

61,1 kg

Lähtötilanne oli siis 1.2. 61,8 kiloa, joten pudotusta on kuukaudessa 0,7 kg. Tiedän, että hc-laihduttajahan vetäisi itsensä jo kaulakiikkuun moisesta lukemasta, mutta minulle tuo on hyvä saavutus syksyn jumituksen ja joulumässäilyiden jälkeen. Tammikuun ensimmäisessä punnituksessa paino oli 64 kg eli siitä ollaan tultu alas jo reilusti. Ja tosiaan tuosta syksystäkin on pudotusta pari kiloa. Tämä antaa mulle uskoa, että ehkä sittenkin on mahdollista seuraavan kahden kuukauden aikana pudottaa tämä viimeinenkin reilu kilo. :) Toki tällä viikolla en ole tehnyt kovaa salitreeniä vielä, vaan ainoastaan selkäpäivän ja kaksi aerobista treeniä, joten kun taas huomenna jalkatreeni pamahtaa kohdalle, niin eiköhän se painokin taas vähän nouse. Mutta se onkin sitten taas eri asia, eikä mitään läskiä.

Mukavinta on, että minähän olen tämän kuukauden aikana myös viettänyt herkkupäiviä ja esim. viime viikonloppuna söin kahtena päivänä irtokarkkeja. Irtokarkeissa mulle kyllä riittää nykyään se 100 g, joten siitä tuskin ihan perikatoon joutuu. :) Mutta siis paino on pudonnut näistä huolimatta, mikä on täysin uusi ilmiö meikäläisen laihdutustaipaleella. Lisäksi olen ihan tarkoituksella alkanut täydentää pidempiä syömisvälejä ja vähäproteiinista ruokailua proteiinijauheella, vaikka se ei nyt ehkä mikään kaikkein luonnollisin vaihtoehto olekaan. Sitä jauhetta on vain niin helppo kantaa sheikkerissä mukana ja hörppiä naamaansa nopsasti. Näin olen saanut pidettyä pahimman makeannälänkin loitolla, kun jauheen makuna on minttusuklaa. :)

Mutta toivottavasti näillä eväillä painon putoaminen jatkuu tuolla omalla rauhallisella tahdillaan ja saan pidettyä itseni liikkuvaisena ja stressittömänä. Oikein aurinkoista torstaita kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja otetaan vastaan kiitollisuudella