perjantai 1. helmikuuta 2013

Päivän paino ja vertailukuvaa

Niisk, astuin aamulla haikeana puntarille, koska kiinteä suhteemme joutuu nyt kuukauden tauolle, jotta puntaroitava pysyisi tyynempänä, eikä hermoilisi päivittäin yli kilonkin vaihtelevaa painoaan. Annan itselleni yhden mahdollisuuden punnita itseni tässä välillä, mutta muuten seuraava punnitus on tämän kuun viimeinen päivä.

Paino oli aamulla:

61,8 kg

Muutosta parin viikon takaiseen ei juuri ole, mutta onpahan pysynyt kuitenkin tuolla alhaisemmalla tasolla, johon silloin päästiin. Kiva! Sen sijaan muutosta vuoden takaiseen on sen kymmenen kiloa, onhan se sekin jotain. :)

Otatin tuossa vielä pari kuvaakin, mutta normaaleiden paljastelukuvien sijaan päätin kokeilla noita releitä, jotka mulla oli silloin alkuaikojen kuvissa.

Nykytilanne farkkujen ja valkoisen topin kanssa:


Tilanne heinäkuussa:


Onhan tuossa välissä nyt jotain tapahtunut, vaikka kiloja välissä on vain viisi. Itse tykkään kun tuo ylävartalo on saanut vähän "kulmia" eikä ole enää tuollainen pyöreä ja ryhditön. Nyt kun vielä treenaan noita takahartioita ja yläselkää, niin eiköhän kädetkin saada asettumaan nätisti eikä roikkumaan velttoina. Mittoja en nyt ota, koska niissä tuskin on muutosta viime kuuhun ja paljastelukuvia saatte odotella todennäköisesti sinne 60 kiloon saakka. Alkoi sen verran nyppiä, kun itse en huomaa eroa kuukausittaisten kuvien välillä.


On näemmä tuo farkkujen vyötärökin käynyt vähän väljäksi. Nuo ovat G-Starin farkut kokoa 29 tuumaa eli eivät mitkään valtavan isot edes. Ja silloin kun ne ostin, niin mahduin juuri ja juuri niihin sisälle ja pursuin reilusti yli. En enää. Nyt nuo saa vedettyä jalasta kevyesti avaamatta nappeja ja vetskaria. Ja tämä vaikka mulla tuota alapömppöä edelleen riittää ja housut ovat matalavyötäröiset. Kyllä täytyy sanoa, että vaikka matka on ollut hidas ja karikkoinen, niin kyllä nyt olen hyvin tyytyväinen! Homma toki jatkuu vielä, mutta ekoja kertoja oikeasti näen itsekin jotakin eroa noiden kuvien välillä. Tämä antaa taas runsaasti motivaatiota tavoitella vielä parempia tuloksia sekä vaa'alla että salilla.

Oikein ihanaa perjantaita ja muistakaa nauttia saavutuksistanne!

10 kommenttia:

  1. Tuo on minusta hyvä idea. Itsekin mietin vaakataukoa, mutta ei... :)

    Aika suurikin ero on noissa kuvissa, varsinkin vatsan kohdalla!

    Sinulla on syytäkin olla tyytyväinen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaakatauko osoittautui heti ensimmäisenä päivänä haastavaksi. Mutta onnistuin silti jotenkin välttämään rutiininomaisen vaa'an esiin kaivamisen. :D

      Itsekin tosiaan hämmästyin, kun oikeasti näin noissa kuvissa jotain eroa. Ehkä se on tuo vaatteet päällä oleminen, joka hämää silmää. Kannattaa kokeilla. :)

      Poista
  2. Hei, loistavaa kehitystä! Mieletön ero tuolla "vain" viidellä kilolla!

    Good job :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kyllä se tuo salitreeni on se, joka ehkä eniten tuohon kropan ulkonäköön vaikuttaa. En usko, että olisin nähnyt mitään eroa,jos olisin vain ruokavaliolla saanut tuon 5 kiloa pois. Motivaatio treeniin on siis jälleen huipussaan! :)

      Poista
  3. Hyvin tehty! Hienosti on lähteny jenkkikset ja vatsaa..kuvistä näkee niin hyvin ton muutoksen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvista sen tosiaan näkee. Niinku puhuttiin, niin ei sitä tässä normi elämässä tajua/huomaa.

      Poista
  4. Hyvältä näyttää! Vie vaaka ulko- tai häkkivarastoon, niin kynnys kurkata paino on paljon suurempi :-p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi oiski hyvä keino, kiitti vinkistä. :D

      Poista
  5. Herranjestas, minulle ei ole pitkään aikaan sopineet 29:n farkut :D Paha juttu, kun löysin itsestäni alusvaatekuvan vuodelta 2005... jestas, mihin se timmi missikroppa on hävinnyt :D Olis vissiin pitänyt listata vuosittaiset muutoskuvat päinvastaiseen suuntaan... :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Farkkuihin mahtumisen salaisuutena on änkeytyminen. :D mutta riippuuhan se myös esim. lantion mallista yms. Ikä se tuntuu sen timmiyden syövän. Tosin minähän en ole koskaan timmi ollutkaan. Mutta ehkä tulen vielä olemaan.

      Poista

Kommentteja otetaan vastaan kiitollisuudella